Skip to main content

Uutuusseuranta tieteessä

Tiedelehdet ja tiedepoliittiset alustat

Tutkijan on syytä seurata paitsi oman alansa tutkimustrendejä ja aihespesifejä julkaisuja myös tiedepolitiikkaa ja sen tuulia. Alla muutamia esimerkkejä kansainvälisistä verkkolehdistä ja -alustoista, jotka tarjoavat ajankohtaista tietoa siitä, mitä maailmalla tapahtuu tieteessä ja sen taustalla. 

 EuroScientist : EuroScience on kansainvälinen voittoa tavoittelematon yhdistys eurooppalaisille tutkijoille ja Euroopan tutkijoille. EuroScientist on sen virallinen lehti, joka keskittyy tieteen ja yhteiskunnan välisiin ja niitä yhdistäviin kysymyksiin sekä tiedepolitiikkaan. 

Science Daily: Vuonna 1995 perustettu terveys-, ympäristö-, yhteiskunta- ja teknisten tieteiden uutissivusto, joka päivittyy useita kertoja päivässä.

Science GeistAjankohtaisia uutisia, artikkeleita, blogikirjoituksia yms. tiedepolitiikasta ja -käytännöistä

Science News: Luonnontieteisiin keskittynyt tiede- ja tiedeuutisalusta.

TED: Virtuaalinen, multimodaalinen “ideapaja” eri tieteen ja taiteen aloille.

Sosiaalinen media ja huippututkijat

Tutkimuslaitokset ja -organisaatiot, erilaiset tieteelliset seurat, tutkimusryhmät sekä yksittäiset tutkijat viestivät usein työstään ja ajankohtaisista aiheista sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi Facebook ja Twitter ovat suosittuja tieteellisen kommunikaation ja uutisoinnin kanavia. Tykkääminen, jakaminen, kommentointi ja linkkaaminen tuovat näkyvyyttä paitsi tutkijoille ja yksittäisille julkaisuille myös laajemmin ajankohtaisille aiheille ja tieteen kuumille perunoille. 

Alansa huippututkijoita ja muita kiinnostavia nimiä voi seurata myös tieteellisempien kanavien kautta. Esimerkiksi joidenkin viitteidenhallintaohjelmien kuten Mendeleyn "someulottuvuus" alkaa olla voimakkaassa nousussa. Samoin monet tutkijat ylläpitävät profiileja ResearchGatessa tai Academia.edussa. Google Scholarissa voi seurata tutkijoita, joilla on palvelussa profiili, ja sinne voi myös luoda oman tutkijatilin.

 

Esimerkkejä ja vinkkejä

Tutkimustietojärjestelmät

Tutkimusrekistereissä ja tutkimustietojärjestelmissä (current research information system; CRIS) on tietoa organisaatioiden meneillään olevista ja toteutuneista tutkimuksista. Usein niihin tallennetaan paitsi täydelliset tekijä-, rahoittaja- ja organisaatiotiedot myös valmiin julkaisun rinnakkaistallenne, mikäli kustantajalta on saatu lupa. Tutkimusrekisterit ja tutkimustietojärjestelmät myös mahdollistavat tutkijoille CV- ja muita profiilipalveluita.

Turun yliopiston tutkimustietojärjestelmä

Tampereen (ent.) teknillisen yliopiston tutkimustietojärjestelmä

Lapin yliopiston tutkimustietojärjestelmä

 

Lue lisää rinnakkaistallentamisesta avoimen tieteen oppaasta.

Asiantuntijat, kollegat ja kahvipöytäkeskustelut

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Niin formaali kuin epämuodollisempikin yhteydenpito oman alan kollegojen ja asiantuntijoiden kanssa on tärkeä osa tieteellistä viestintää. Lukuvinkit, huhut ja jutut kiinnostavista projekteista, ajankohtaisista ilmiöistä tai vaikkapa data-arkistokokeiluista kulkevat suuhusta suuhun nopeasti ja luontevasti. Akateemisissa kahvipöytäkeskusteluissa välittyy usein myös niin sanottua hiljaista tietoa, joka voi jäädä konferenssiesitelmissä ja muodollisessa tiedeviestinnässä varjoon.

Blogit

Blogit ja teeman mukaiset keskustelupalstat tarjoavat matalan kynnyksen alustan tieteelliselle ja tutkimusta koskevalle keskustelulle. Tieteellinen viestintä on jatkuvasti sähköisempää, nopeampaa ja vähemmän vertaisarvioitua, kun tutkijat eri puolilta maailmaa pääsevät kommentoimaan toistensa uunituoreita ideoita ja kokeiluja. Monet tutkimusryhmät, -organisaatiot ja yksittäiset tutkijat kuvailevat blogeissaan tutkimuksensa edistymistä ja vaiheita. 

Blogeja voi etsiä paitsi tutkijoiden ja oman tieteenalan lehtien kautta myös vaikkapa OpenEdition Blogs Cataloguesta tai Blogscholar-portaalista.  

Konferenssit ja seminaarit

​Kansalliset ja kansainväliset konferenssit ovat tärkeitä tilaisuuksia oman alan kollegoiden kanssa verkostoitumisen sekä tiedeuutisten kannalta. Konferenssiesitelmät koskevat usein ajankohtaisia ja tuoreita tutkimusaiheita ja ovat siten ns. viimeisintä huutoa. Etenkin tekniikan alalla konferenssiesitelmät ovat myös tärkeimpiä julkaisutyyppejä. 
Seurojen, laitosten ja yksiköiden seminaareissa kuullaan esitelmiä samaan tapaan kuin konferensseissa, ja lisäksi niissä on usein tietyn aiheen tai ongelman ympärille keskittyviä työpajoja, jossa samoista asioista kiinnostuneet tutkijat pääsevät jakamaan ja vaihtamaan ideoitaan. 
Konferensseista saa tietoa usein omien organisaatioiden sähköpostilistoilta mutta myös esimerkiksi seuraavilta sivustoilta: