Tutkijan on syytä seurata paitsi oman alansa tutkimustrendejä ja alaan liittyviä julkaisuja, kuin myös tiedepolitiikkaa ja sen tuulia. Alla muutamia esimerkkejä kansainvälisistä verkkolehdistä ja -alustoista, jotka tarjoavat ajankohtaista tietoa siitä, mitä maailmalla tapahtuu tieteessä ja sen taustalla.
EuroScientist: EuroScience on kansainvälinen voittoa tavoittelematon yhdistys eurooppalaisille tutkijoille ja Euroopan tutkijoille. EuroScientist on sen virallinen lehti, joka keskittyy tieteen ja yhteiskunnan välisiin ja niitä yhdistäviin kysymyksiin sekä tiedepolitiikkaan.
Flipboard: Uutisten kerääjä ja sosiaalinen verkosto, jossa voit seurata sinua kiinnostavia uutisia, lukea tarinoita ympäri maailmaa ja selata muiden jakamia artikkeleita, videoita ja valokuvia. Valitse aluksi muutama aihe ja napauta mitä tahansa ruutua aloittaaksesi henkilökohtaisen lehtesi selaamisen.
Science Daily: Vuonna 1995 perustettu terveys-, ympäristö-, yhteiskunta- ja teknisten tieteiden uutissivusto, joka päivittyy useita kertoja päivässä.
Science News: Luonnontieteisiin keskittynyt tiede- ja tiedeuutisalusta.
Scholarly Kitchen: Blogi tieteellisen julkaisemisen ajankohtaisista aiheista, tuottajana Society for Scholarly Publishing.
Medium: Sosiaalisen journalismin alusta ja hybridikokoelma, joka kokoaa amatööri- ja ammattikirjoittajien julkaisuja eri aiheista sekä Mediumin omia blogeja ja julkaisijoita.
TED: Voittoa tavoittelematon organisaatio, jonka tapahtumissa jaetaan ideoita useimmiten tiiviiden ja innostavien esitysten avulla (kesto alle 18 minuuttia). TED aloitti toimintansa jo vuonna 1984 konferenssina, joka yhdisti teknologian, viihteen ja muotoilun/designin, mutta nykyään esityksiä löytyy käytännössä mistä tahansa aiheesta.
Tutkimuslaitokset ja -organisaatiot, erilaiset tieteelliset seurat, tutkimusryhmät sekä yksittäiset tutkijat viestivät usein työstään ja ajankohtaisista aiheista sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi Twitter ja Facebook ovat suosittuja tieteellisen kommunikaation ja uutisoinnin kanavia. Tykkääminen, jakaminen, kommentointi ja linkkaaminen tuovat näkyvyyttä paitsi tutkijoille ja yksittäisille julkaisuille myös laajemmin ajankohtaisille aiheille ja tieteen kuumille perunoille. Jotta saisit enemmän irti Twitteristä, voit kokeilla seurata erilaisia akateemisia aihetunnisteita, tai hashtageja, joita on listattu tähän artikkeliin: 53 hashtags for academia to expand your academic network.
Tieteenalojen huippututkijoita ja muita kiinnostavia nimiä voi seurata myös tieteellisempien kanavien kautta. Esimerkiksi monet tutkijat ylläpitävät profiileja ResearchGatessa tai Academia.edussa. Google Scholarissakin voi seurata tutkijoita, jotka ovat luoneet profiilin palveluun, ja sinne voi myös luoda oman tutkijatilin.
Esimerkkejä sosiaalisen median tileistä:
Tutkimusrekistereissä ja tutkimusportaaleissa (current research information system, CRIS) on tietoa organisaatioiden meneillään olevista ja toteutetuista tutkimusprojekteista. Usein järjestelmiin tallennetaan paitsi täydelliset tekijä-, rahoittaja- ja organisaatiotiedot myös valmiin julkaisun rinnakkaistallenne, mikäli kustantaja sallii sen tallentamisen. Tutkijoille voi olla tutkimusrekistereissä ja tutkimustietojärjestelmissä tarjolla myös erilaisia CV- ja muita profiilipalveluita.
Lue lisää rinnakkaistallentamisesta (Green OA) UTUCRIS-oppaasta.
Kansalliset ja kansainväliset konferenssit ovat tärkeitä tapahtumia oman alan kollegoiden kanssa verkostoitumisen sekä tiedeuutisten jakamisen kannalta. Konferenssiesitelmät koskevat usein ajankohtaisia ja tuoreita tutkimusaiheita ja ovat siten ns. viimeisintä huutoa. Etenkin tekniikan alalla konferenssiesitelmä on yksi tärkeimmistä julkaisutyypeistä.
Seurojen, laitosten ja yksiköiden seminaareissa kuullaan esitelmiä samaan tapaan kuin konferensseissa, minkä lisäksi niissä on usein tietyn aiheen tai ongelman ympärille keskittyneitä työpajoja, joissa samoista asioista kiinnostuneet tutkijat pääsevät jakamaan ja vaihtamaan ideoitaan.
Konferensseista saa usein tietoa oman organisaation sähköpostilistoilta mutta myös esimerkiksi seuraavilta sivustoilta:
Niin formaali kuin epämuodollisempikin yhteydenpito oman alan kollegojen ja asiantuntijoiden kanssa on tärkeä osa tieteellistä viestintää. Lukuvinkit, huhut ja jutut kiinnostavista projekteista, ajankohtaisista ilmiöistä tai vaikkapa data-arkistokokeiluista kulkevat suuhusta suuhun nopeasti ja luontevasti. Akateemisissa kahvipöytäkeskusteluissa välittyy usein myös niin sanottua hiljaista tietoa, joka voi jäädä konferenssiesitelmissä ja muodollisessa tiedeviestinnässä varjoon.
Voisit myös aloittaa artikkeli- tai lehtilukupiirin, jossa kaikki lukevat jonkin tietyn tutkimusartikkelin, jonka jälkeen keskustelette sen meriiteistä ja mahdollisista puutteista yhteisessä tapaamisessa. Saatat näin löytää muita samoista tutkimusaiheista tai tieteenaloista kiinnostuneita, jotka ovat innokkaita keskustelemaan niistä kasvotusten.
Viime aikoina podcasteista on tullut yksi tiedonvälityksen, keskustelun ja sisällöntuotannon päävälineistä ympäri maailman. Alla on joitain ehdotuksia mitä kuunnella, kun etsit inspiraatiota, muuta ajateltavaa rutiinitöitä tehdessä tai viihdykettä, kun otat aikaa rentoutua.
Blogit ja tiettyyn aiheeseen keskittyvät keskustelupalstat tarjoavat matalan kynnyksen alustan tieteelliselle ja tutkimusta koskevalle keskustelulle. Tieteellinen viestintä on jatkuvasti sähköisempää, nopeampaa ja vähemmän vertaisarvioitua, kun tutkijat eri puolilta maailmaa pääsevät tuoreeltaan kommentoimaan toistensa uusia ideoita ja kokeiluja. Monet tutkimusryhmät, -organisaatiot ja yksittäiset tutkijat kertovat blogeissaan tutkimuksen edistymisestä ja vaiheista.
Blogeja voi etsiä paitsi tutkijoiden ja oman tieteenalan lehtien kautta myös vaikkapa OpenEdition Blogs Cataloguesta.
Society for Scholarly Publishingin Scholarly Kitchen -blogista viimeisimmät uutiset kansainvälisestä tieteellisestä julkaisemisesta.
Data-analyysista ja R-kielestä kiinnostuneille: R-bloggers.
