Akateemisten sosiaalisten verkostoitumisalustojen käyttö voi tarjota lukuisia etuja:
Sosiaalisen median käyttö on lisääntymässä tieteellisessä viestinnässä. Organisaatiot, laitokset ja yksittäiset tutkijat kertovat usein työstään ja ajankohtaisista asioista esimerkiksi X:ssä tai Facebookissa. Tutkimushankkeet ja julkaisut saavat näkyvyyttä tykkäysten, jakojen ja kommenttien kautta - paikallisesti ja maailmanlaajuisesti.
Asiantuntijana sosiaalisessa mediassa, Turun yliopisto (intranetin sivu)
Sosiaalisen median eri kanavien (esimerkiksi ResearchGate) kautta levitetyt alkuperäisjulkaisut ovat tekijänoikeussuojattuja. Tutkijoiden on huolehdittava tekijänoikeusasioista jakaessaan julkaisujaan sosiaalisen median sivustoilla. Monissa tapauksissa lehtien ja kustantajien tekijänoikeuskäytännöt on mahdollista tarkistaa SHERPA/RoMEO -palvelusta tai kustantajien verkkosivuilta.
How Can I share it - tietoa kustantajien julkaisupolitiikoista.
LinkedIn on ammatillinen verkostoitumisalusta, jossa voit esitellä työkokemusta, koulutusta ja taitoja. Keskeisiä ominaisuuksia ovat mm:
Jaa julkaisusi, käytä miljoonia muita julkaisuja ja julkaise tietojasi. Yhdistä ja tee yhteistyötä kollegoiden, vertaisten, kanssakirjoittajien ja alasi asiantuntijoiden kanssa. Saat tilastotietoja tutkimustesi katseluista, latauksista ja viittauksista. Kysy kysymyksiä, saa vastauksia ja löydä ratkaisuja tutkimusongelmiin. Löydä oikea työpaikka tutkimukseen keskittyvän työpaikkataulumme avulla.
Eri sosiaalisen median kanavien (esimerkiksi ResearchGaten) kautta levitetyt alkuperäisjulkaisut ovat tekijänoikeussuojattuja. Tutkijoiden on huolehdittava tekijänoikeusasioista jakaessaan julkaisujaan sosiaalisen median sivustoilla. Monissa tapauksissa on mahdollista tarkistaa lehtien ja kustantajien tekijänoikeuskäytännöt osoitteessa SHERPA/RoMEO -palvelusta tai kustantajien verkkosivuilta.
How Can I share it - tietoa kustantajien julkaisupolitiikoista.
Akateemisten profiilien luominen on erittäin hyödyllistä näkyvyytesi lisäämiseksi ja työsi oikean maininnan varmistamiseksi. Joidenkin kirjoittajien nimet muistuttavat toisiaan, tai heidän nimensä voivat esiintyä eri tavoin eri julkaisuissa. Nämä akateemiset profiilit tarjoavat yksilöllisen tunnisteen ja pitävät julkaisujesi tiedot johdonmukaisina.
Akateemisessa maailmassa mukana pysymistä voi verrata jatkuvasti kehittyvän keskustelun silmukassa pysymiseen. Kyse ei ole vain tiedon omaksumisesta vaan myös aktiivisesta osallistumisesta yhteisöön. Yhdistämällä eri kanavia - virallisia ja epävirallisia - voit ylläpitää monipuolisia ja ajankohtaisia tietoja akateemisesta alastasi ja samalla edistää yhteyksiä ja osallistua mielekkääseen keskusteluun.
Sosiaalisen median alustat eivät ole ainoa tapa pysyä akateemisessa maailmassa ajan tasalla. Myös kollegat ja uutissivut ovat ratkaisevassa asemassa päivittäisessä päivittämisessä.
Blogit, vlogit ja interaktiiviset keskustelupalstat voivat toimia matalan kynnyksen palveluina tutkijoille ja heidän keskusteluilleen. Tieteellinen viestintä nopeutuu jatkuvasti, muuttuu suoremmaksi ja vähemmän vertaisarvioiduksi, kun tutkijat ympäri maailmaa pääsevät kommentoimaan toistensa upouusia ideoita ja keksintöjä heti, kun ne julkaistaan verkossa. Tutkimusryhmät ja yksittäiset tutkijat kuvaavat ja raportoivat näillä foorumeilla, miten heidän työnsä etenee.
Akateemiset blogit voivat tarjota ajantasaisia päivityksiä, kriittisiä arvioita ja henkilökohtaisia näkemyksiä viimeaikaisesta kehityksestä. Niissä esitellään usein monimutkaisia ideoita helposti lähestyttävällä tavalla ja kurotaan umpeen kuilu tieteellisten artikkeleiden ja yleisen ymmärryksen välillä.
Blogeja voi etsiä esimerkiksi seuraavista osoitteista OpenEdition Blogs Catalogue.
Muutama esimerkki tieteellisestä blogista:
Pidä yhteyttä kollegoihin ja asiantuntijoihin, joilla on samankaltaisia tutkimusintressejä! Sekä virallinen että epävirallinen yhteydenpito on elintärkeää sellaisten ihmisten välillä, jotka ovat kiinnostuneita samoista asioista, jotka jakavat yhteisiä hankkeita tai jotka esimerkiksi käyttävät samoja tietoja, jotka on tallennettu avoimeen arkistoon. Akateemiset ”taukotilakeskustelut” tarjoavat tilaisuuksia jakaa tietoa, jota ei ehkä saada ilmaistua tiukemmassa tai virallisemmassa tieteellisessä viestinnässä.
Voisit jopa perustaa lehtikerhon tai lukupiirin, jossa kaikki lukevat tietyn tutkimusartikkelin ja tapaatte sen jälkeen ja keskustelette sen ansioista tai mahdollisista puutteista. Omalta alaltasi tai aihealueeltasi saattaa löytyä muita, jotka ovat kiinnostuneita samoista aiheista kuin sinä ja jotka ovat innokkaita keskustelemaan niistä kasvokkain.
Epäviralliset keskustelut epävirallisissa yhteyksissä johtavat usein spontaaniin ajatusten ja tietojen vaihtoon. Nämä keskustelut voivat olla kultakaivos, jonka avulla voit löytää uusia näkökulmia ja pysyä ajan tasalla oman alasi epävirallisista virtauksista.
Oman tieteenalasi kehityksen seuraamisen lisäksi on tärkeää tietää, mitä akateemisen tutkimuksen politiikassa tapahtuu. Tieteelliset uutissivut pitävät sinut ajan tasalla suurista läpimurroista, rahoitusilmoituksista ja eri alojen laajoista suuntauksista. Niistä on hyötyä, kun haluat ymmärtää akateemisen tutkimuksen laajemman vaikutuksen ja sen sijoittumisen laajempaan yhteiskunnalliseen kontekstiin. Tässä on joitakin julkaisuja ja sivustoja, joilla voit seurata tiedettä ja sen politiikkaa koskevia keskusteluja.
EurekAlert!: Verkossa toimiva tiedeuutispalvelu, joka tarjoaa lehdistötiedotteita johtavilta tutkimuslaitoksilta.
Flipboard: Uutisaggregaattori ja sosiaalinen verkosto, jossa voit seurata sinua kiinnostavia uutisia, lukea tarinoita eri puolilta maailmaa ja selata artikkeleita, videoita ja valokuvia, joita muut ihmiset jakavat. Valitse aluksi muutama aihe ja napauta mitä tahansa laattaa aloittaaksesi henkilökohtaisen lehden selaamisen.
Live Science: Keskittyy eri tieteenalojen uutisiin ja keksintöihin.
Medium: Sosiaalisen journalismin foorumi, "where readers can find dynamic thinking, and where expert and undiscovered voices can share their writing on any topic". Medium on hybridikokoelma, jossa on mukana sekä amatöörejä että ammattilaisia sekä heidän julkaisujaan. Siinä on myös Mediumin omia blogeja tai julkaisijoita.
Nature News: Tarjoaa perusteellisia artikkeleita ja uutispäivityksiä monista tieteellisistä aiheista.
New Scientist: Kattaa tieteen ja teknologian viimeisimmät uutiset painottaen sitä, miten ne vaikuttavat yhteiskuntaan.
Scholarly Kitchen: Blogi, jonka aiheena on "What's hot and cooking in scholarly publishing" julkaisijana The Society for Scholarly Publishing.
Science Daily: ScienceDaily, perustamisvuosi 1995, on terveydenhuollon, teknisten tieteiden, ympäristö- ja yhteiskuntatieteiden tutkimusuutisia käsittelevä sivusto. Päivitetään useita kertoja päivässä.
Science News: Luonnontieteisiin keskittyvä julkaisu- ja tutkimusuutissivusto.
Smithsonian Magazine: Tarjoaa laajan näkökulman tieteelliseen tutkimukseen ja keksintöihin sekä kulttuurisiin ja historiallisiin yhteyksiin.
TED: TED on voittoa tavoittelematon järjestö, jonka tarkoituksena on levittää ajatuksia yleensä lyhyiden, tehokkaiden (enintään 18 minuutin) puheenvuorojen muodossa. TED alkoi vuonna 1984 konferenssina, jossa teknologia, viihde ja muotoilu yhdistyivät, ja nykyään se kattaa lähes kaikki aiheet tieteestä liiketoimintaan ja globaaleihin kysymyksiin yli 100 kielellä.
RSS logo. Source: Pixabay
Useimmat usein päivitetyt verkkosivustot ja uutisalustat tukevat RSS-protokollia (Rich Site Summary; Really Simple Syndication). Vaikka kaikki sivustot eivät tarjoa varsinaista koodausta, ne voidaan muuntaa RSS-syötteiksi seuraavien apupalvelujen avulla:WatchThatPage tai TrackEngine.
On myös syötteenlukijoita kuten Feedly ja NetVibes jonka avulla voit koota kaikki tarvitsemasi asiat yhteen palveluun - uutiset, julkaisut, päivitetyt versiot, YouTube-videot jne. Outlookissa voit tilata sisältöä useilta verkkosivuilta yhteen kansioon sähköpostilaatikon sijasta.