Suomen Akatemian aineistonhallintasuunnitelma

Tutkimusaineistojen hallinnointi ja aineistonhallintasuunnitelman laatiminen kuuluvat hyviin tieteellisiin käytäntöihin.

Aineistonhallintasuunnitelma on elävä ja tutkimuksen aikana päivitettävä dokumentti, jossa 

• kuvaat, miten hallinnoit tutkimusaineistoa koko tutkimuksen elinkaaren ajan
• kerrot, mitä tutkimusaineistolle tapahtuu tutkimuksen jälkeen

Käytä aineistohallintasuunnitelman laatimiseen DMPTuulia, joka on Suomen Akatemian aineistohallintasuunnitelman kirjoittamiseen suosittelema työkalu. Aineistonhallintasuunnitelman pituus on enintään 3 sivua. Turun yliopiston ohjeita löydät tämän oppaan lisäksi myös DMPTuulista ja muista Turun yliopiston oppaista.

Huom! Käytä DMPTuulissa Suomen Akatemian aineistonhallintapohjaa: Data Management Plan - Research Council of Finland. Jos käytät vanhaa aineistonhallintasuunnitelmaa uuden pohjana, tarkista että käyttämäsi templaatti on nykyisen aineistohallintasuunnitelman mukainen.

• DMPTuuli -työkalu
• Suomen Akatemian ohje, joka löytyy myös DMPTuulista
• Kansallinen aineistohallintasuunnitelman arviointiohje Zenodossa (englanniksi)
• Turun yliopiston tutkimusaineistojen elinkaarisuunnittelu -opas

Tutkimusaineisto on tutkimuksen aikana syntyvää aineistoa, jolla perustellaan ja tarvittaessa verifioidaan tutkimuksen tulokset. Tutkimusaineistoja voivat olla

• erilaiset mittaustulokset
• kyselyistä ja haastatteluista syntyvä data (kyselylomakkeet, vastaukset, taulukot, muu numeraalinen data jne.)
• tekstiaineistot (litteroidut tekstitiedostot, korpuslingvistiikka, diskurssianalyysi, tyylintutkimus jne.)
• puhetallenteet (haastattelututkimukset, fonetiikka, diskurssianalyysi, keskusteluntutkimus jne.)
• muut äänitallenteet (esim. musiikki)
• videotallenteet (esim. haastattelututkimus, mediatutkimus, viittomakieli)
• havainnoinnilla kerätty aineisto (havaintomatriisit, havainnointipäiväkirjat jne.)
• tutkittavien pitämät tutkimuspäiväkirjat
• tutkimuspäiväkirjat
• tutkijan muistiinpanot
• itse tehdyt ohjelmistot ja lähdekoodit
• tutkijan itse keräämä fyysinen tai elektroninen lähdemateriaali (esim. biologiset näytteet, esineet, tekstinäytteet, keruuaineistot)
• tutkijan toisen aineiston pohjalta luoma uusi aineisto