Inkunaabeleita ja arvokirjoja

Kirjapainotaidon alkuvaiheessa, ennen vuotta 1501, painettua kirjaa kutsutaan inkunaabeliksi. Latinan incunabula tarkoittaa kehtoa, ja saksan kielessä on sana Wiegendruck (kehtopainate).

Inkunaabelit ovat painettuja kirjoja, joiden typografian ja kuvituksen esikuvina olivat keskiaikaiset käsikirjoitukset. On arvioitu, että inkunaabeleita on säilynyt jälkipolville n. 550 000 kappaletta n. 27 500 teoksesta. Inkunaabelit ovat sitä arvokkaampia mitä enemmän niissä on kuvia, jotka voivat olla kauniisti väritettyjä pieniä taideteoksia.

Turun yliopiston kirjaston omistuksessa on yli 60 inkunaabelia. Merkittäviä esimerkkejä ovat

1. Hortus Sanitatis, fragmentti vuonna 1497 Strassburgissa painetusta inkunaabelista, joka käsittelee lääkekasveja. Kirjastoon hankitussa sidoksessa on 12 sivua ja 17 hienoa mustavalkoista kuvaa.
2. Bonetus Locatelluksen Venetsiassa vuonna 1497 painama Johannes Duns Scotucsen Quaestiones-teoksen painos, josta tiedetään säilyneen vain kaksi kappaletta. Kirjaston inkunaabeli käsittää teoksen osat 3 ja 4.
3. Octavianus Scotuksen Venetsiassa vuonna 1480 painama latinankielinen Raamattu, Biblia Latina. Inkunaabeli on kaunista painotyötä. Otsikot on tehty huolellisesti ja alkuvinjetti on säilyttänyt hienot värinsä.
4. Viisi vuosina 1502-1517 painettua post-inkunaabelia.

1. Kirjoita Volterin etusivulta löytyvään hakupalkkiin inkunaabelit.
2. Hakupalkin alavalikosta hae kirjoja, lehtiä ja opinnäytteitä. Hakutulosten vierestä oikealta puolelta pystyt vielä rajaamaan hakua.
3. Valitse kohdasta Lajittelu ”Vuosi (vanhin ensin)”
4. Saatavuus ”Saatavilla kirjastossa”
5. Julkaisuaika vuodet 1469-1501 (1469-1517 jos haluat näkyviin myös postinkunaabelit.)

Samat hakutoiminnot onnistuvat myös Tarkennettua hakua käyttämällä.

Voit hakea tiettyä teosta tekijän tai teoksen nimellä. Teoksesta on käytetty sitä nimeä, joka löytyy nimiösivulta jos painoksesta sellainen löytyy tai yleisesti käytettyä nimeä.

• Kansalliskirjaston omistuksessa on n. 400 inkunaabelia, joista kaikkein hienoimmat (128 kirjaa) sisältyvät A. E. Nordenskiöldin kokoelmaan. Lauri Leinonen on vuonna 2014 kirjoittanut värikuvia sisältävän elektronisen artikkelin Kansalliskirjaston inkunaabeleista. Inkunaabelikokoelman sivu Kansalliskirjaston nettisivuilla: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kokoelmat/inkunaabelikokoelma
• Torbjörn Söderholmin kirjoitus Åbo Akademin kirjaston inkunaabeleista
• Tiedot inkunaabeleista on kerätty kahteen suureen tietokantaan. Berliinissä toimitetaan inkunaabelitietokantaa Union Catalogue of Incunabula – Gesamtkatalog der Wiegendrucke, josta voidaan hakea tietoja kirjanpainajan, painopaikan, tekijän jne. mukaan. Hae vaikka kaikki Strassburgissa painetut inkunaabelit – saat 1393 teosta. Sen yhteydessä myös kirjasintyyppien tietokanta TW - Typenrepertorium der Wiegendrucke. Tietokantaan on kuvailtu inkunaabeleissa käytetyt kirjasintyypit. Kirjasintyypin avulla inkunaabelin painopaikan ja -ajan tunnistaminen onnistuu silloinkin kun kolofoni puuttuu, eikä painotietoja ole merkitty.
• Toinen suuri tietokanta on British Libraryn Incunabula Short Title Catalogue, johon on linkitetty Material Evidence in Incunabula (MEI) -tietokanta. Tietokantaan kirjastot ovat kuvailleet kokoelmistaan löytyvien inkunaabeleiden omistajamerkintöjä, marginaaleista löytyviä merkintöjä sekä sidoksia.
• Useat kirjastot ovat digitoineet kokoelmiinsa kuuluvia inkunaabeleita. Suurin digitoitu kokoelma on Baijerin kansalliskirjastolla. Digitoidut inkunaabelit löytyvät Münchenin digitointikeskuksen sivuilta.
• Suomen ensimmäinen kirjapaino perustettiin vasta inkunaabeliajan jälkeen 1642 Turun Akatemian yhteyteen. Suomessa ei siis painettu yhtäkään inkunaabelia, mutta Suomesta lähdettiin muualle painamaan. Ensimmäinen Suomea varten painettu kirja, Missale Aboense, on painettu 1488 Lyypekissä. Siitä on säilynyt… Jyväskylän yliopiston kirjaston Missale Aboensen digitointi: https://missale.jyu.fi/s/missale-aboense/page/etusivu

Kirjallisuutta

Amerbach, Johannes; Barbara C. Halporn: The Correspondence of Johann Amerbach: Early Printing In Its Social Context. Ann Arbor: University of Michigan Press, 2000. Linkki Open Acces -verkkoversioon: https://hdl.handle.net/2027/mdp.39015049729646

Hallamaa, Olli – Tuomas Heikkilä – Hanna Karhu – Sakari Katajamäki – Ossi Kokko – Veijo Pulkkinen: Tekstuaalitieteiden sanasto. [On-line.] Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2010.
Saatavissa: http://tekstuaalitieteidensanasto.finlit.fi:8080/search

Laine, Tuija: Kirjahistorian perusteet ja tutkimus. Helsinki: Kansalliskirjasto ; Suomen kirjahistoriallinen seura ry., 2018. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-4040-1

kirjasto@utu.fi