Turun yliopistolle lahjoitetun kirjakokoelman mukana on tullut useita kansioita erilaisia pienpainatteita kuten matkaesitteitä. Tällä sivulla näkyy esimerkkejä Paasikiven yksityiselämän eri puolista.
1920- ja 30-luvuilla Paasikivi kävi säännöllisesti kesälomillaan Keski-Euroopan kylpylöissä virkistymässä. Eri maiden matkaesitteitä on kansioissa kymmenkunta.
Paasikivellä oli neljä lasta ensimmäisen puolisonsa Anna o.s. Forsmanin kanssa. Tämän vuonna 1907 ilmestyneen lastenkirjan on omistanut hänen poikansa Juhani (1901-1942), joka kaatui everstiluutnanttina jatkosodassa.
Paasikivi oli myös tilanomistaja. Vuosina 1917-1950 hän omisti Keravalla Jukolaksi nimeämänsä suuren maatilan, jonka navetassa oli parhaimmillaan 25 hyvärotuista lehmää.
Jättäessään tehtävänsä Kansallis-Osake-Pankin pääjohtajana vuonna 1934 J. K. Paasikivi sai kiitokseksi yhteistyökumppanilta salkullisen taiteilija Matti Björklundin (myöh. Visanti) Kalevala-aiheisia kivipiirroksia.
Perheen nuorempi poika Varma opiskeli teknillisessä korkeakoulussa valmistuakseen sähköinsinööriksi, mutta isänsä määräyksestä keskeytti tekniikan opiskelun ja aloitti lääketieteen opinnot. Tämä julkaisu on mahdollisesti kuuluneet Varma Paasikivelle, joka mm. järjesti Keravalla paikkakunnan ensimmäisen radiokoneen esittelyn vuonna 1924.
Paasikivi piti hyvistä sikareista. Kuva on ehkä säästetty muistutukseksi hyvästä sikarilaadusta tai sitä on käytetty kirjanmerkkinä.
Paasikivi kutsuttiin partiolaisten kunniajäsenksi vuonna 1953 ja hänen vaimonsa Alli Paasikivi vuonna 1956.