Skip to Main Content
It looks like you're using Internet Explorer 11 or older. This website works best with modern browsers such as the latest versions of Chrome, Firefox, Safari, and Edge. If you continue with this browser, you may see unexpected results.
Turun yliopisto

Paasikivi-näyttely: Julkaisuja Paasikiven toimintaan liittyen

...

 

Paasikiven tärkeimmät toimet

  • Ylioppilas Hämeenlinnan klassillinen lyseo 1890; filosofian kandidaatti 1892; molempain oikeuksien kandidaatti 1897, lisensiaatti, tohtori 1901
  • Keisarillisen Aleksanterin yliopiston hallinto-oikeuden apulainen 1902 – 1903 (”apulaisprofessori”)
  • Valtiokonttorin ylitirehtööri (pääjohtaja) 1903 – 1914
  • Kansallis-Osake-Pankin pääjohtaja 1914 – 1934

  • Suomalaisen puolueen keskusvaltuuskunnan jäsen 1903 - 1913, 1917 - 1918
  • Suomalaisen puolueen kansanedustaja 1907 - 1909, 1910 – 1913
  • Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen 1915 - 1918
  • Kansallisen Kokoomuksen valtuuskunnan puheenjohtaja 1934 – 1936

  • Talonpoikaissäädyn sihteeri vuosien 1904 - 1905 valtiopäivillä
  • Senaattori, valtiovaraintoimituskunnan päällikkö 1.8.1908 - 13.11.1909 (“valtiovarainministeri”)
  • Senaatin talousosaston varapuheenjohtaja 27.5. - 27.11.1918 (”pääministeri”)
  • Salkuton ministeri Risto Rytin hallituksessa 1.12.1939 - 27.3.1940
  • Pääministeri 17.11.1944 - 26.3.1946
  • Tasavallan presidentti 1946 – 1956

  • Suomen valtuuskunnan johtaja Neuvosto-Venäjän kanssa käydyissä rauhanneuvotteluissa Tartossa 1920
  • Valtuutettu neuvottelija Suomen ja Neuvostoliiton välisissä neuvotteluissa loka-marraskuussa 1939
  • Valmisteleva rauhanneuvottelija Tukholmassa helmikuussa 1944, Moskovassa maaliskuussa 1944
  • Suomen erikoislähettiläs ja täysivaltainen ministeri Tukholmassa 1936 – 1939
  • Lähettiläs Moskovassa 1940 – 1941

Ylioppilas Hämeenlinnan lyseosta 1890

Sivu Lahden kansakoulujen historiikista, jossa mainitaan Paasikivi.

  

Ensimmäinen säilynyt merkintä J. K. Paasikiven opintieltä löytyy Hollolan kylän Lahden koulun päiväkirjasta, johon kansakoulunopettaja Johan Henrik Silvonen on 15.10.1877 merkinnyt poissaoloihin ”J. G. Hellstén 3 tuntia”.

Paasikivi aloitti Hämeenlinnan normaalilyseossa 1882. Hänet on mainittu lyseon vuosikertomuksessa 1882-1883 luokkansa toiseksi parhaana oppilaana.

Vuosikertomuksen mukaan tuolloin opetettiin mm. uskonoppia, jossa "Vanhan Testamentin Raamatun historiasta on Leinbergin isomman oppikirjan mukaan luettu 36 kertomusta" sekä suomen kieltä, jossa on annettu "kasus-oppia" ja "Lukukirjana käytetty Topeliuksen "Maamme kirja", josta on ulkoa luettu "Sinun maasi" ja "Ahvenanmaan laulu".

Aukeama Hämeenlinnan lyseon vuosikertomuksesta, jossa Paasikivi näkyy luokkansa toiseksi parhaana oppilaana.

Hämeenlinnan lyseo oli 1880-luvulla yksi merkittävimmistä fennomaniaa kannattavista oppikouluista. Aloittaessaan lukion vuonna 1887 Johan Gustaf Hellstén suomalaisti nimensä Juho Kusti Paasikiveksi. 

Paasikivi oli kiinnostunut koulutuksen järjestämisestä, sillä hän osallistui Lahden kansanopiston perustamiseen 1893. Paasikivi-kokoelmassa onkin koulutuksesta kertovia teoksia kuten "Kansakoulu joka kylään, eli kysymys koulu- ja opetusvelvollisuudesta" (1894) ja "Maalaiskunnan kansakoululaitoksen edistämisestä" (1905). 

Kansallinen Kokoomuspuolue

Kansallisen kokoomuspuolueen puoluekokouksen ohjelma vuodelta 1931.

 

 

Kansallisen kokoomuksen puoluekokouksen ohjelmassa mainittu K. N. Rantakari oli Paasikiven ystävä ja puoluekollega. Turun yliopiston kirjastossa on myös Rantakarin arkistokokoelma, joka sisältää muun muassa puheita, kirjeitä ja muistelmia.

Pankinjohtaja

 

Paasikivi toimi Kansallis-Osake-Pankin pääjohtajana vuosina 1914-1934. Esite on vuodelta 1921.

Suomen lähettiläänä Moskovassa

 

Paasikiven elinikäinen Venäjän kielen, kulttuurin ja historian harrastus oli suureksi hyödyksi hänen toimiessaan Suomen lähettiläänä Moskovassa vaikeana välirauhan aikana 1940-1941.

Pääministeri

Sotakorvaus-tavaraluettelon muuttamisesta tehdyn sopimuksen kansi.Hallituksen kertomus eduskunnalle sen tekemistä toimenpiteistä vuonna 1945.

 

Paasikiven pääministerikauden alkajaisiksi joulukuussa 1944 allekirjoitettiin Suomen ja Neuvostoliiton välinen sopimus sotakorvauksista.

Presidentti

Paasikiven vaalijuliste.

 

 

Eduskunta valitsi vuonna 1946 tasavallan presidentiksi Paasikiven erostaan ilmoittaneen Mannerheimin aloittaman toimikauden loppuun, koska normaaleja vaaleja ei voitu järjestää sodan jälkeen vallinneen poikkeustilan vuoksi. Paasikiven vastaehdokkaana oli K. J. Ståhlberg.

Presidentti

Tohtori Laila Saarenmaan valitsijavaalimainos vuoden 1950 presidentinvaaleissa.

 

 

Seuraavat normaalit presidentinvaalit järjestettiin vuonna 1950, jolloin  istuva presidentti Paasikivi valittiin kaudelle 1950-1956. Vastaehdokkaita olivat Urho Kekkonen ja Mauno Pekkala.
Epävirallisena ehdokkaana Paasikivi oli mukana myös vuoden 1956 presidentinvaalien toisella kierroksella.

Presidentti

Etusivu raportista Porkkalan laivastotukikohta ja sen palauttaminen Suomen hallintaan.

 

Paasikiven presidenttiys huipentui sopimukseen Porkkalan vuokra-alueen ennen aikaisesta palauttamisesta Suomelle 1955.