Paasikiven tärkeimmät toimet
Ensimmäinen säilynyt merkintä J. K. Paasikiven opintieltä löytyy Hollolan kylän Lahden koulun päiväkirjasta, johon kansakoulunopettaja Johan Henrik Silvonen on 15.10.1877 merkinnyt poissaoloihin ”J. G. Hellstén 3 tuntia”.
Paasikivi aloitti Hämeenlinnan normaalilyseossa 1882. Hänet on mainittu lyseon vuosikertomuksessa 1882-1883 luokkansa toiseksi parhaana oppilaana.
Vuosikertomuksen mukaan tuolloin opetettiin mm. uskonoppia, jossa "Vanhan Testamentin Raamatun historiasta on Leinbergin isomman oppikirjan mukaan luettu 36 kertomusta" sekä suomen kieltä, jossa on annettu "kasus-oppia" ja "Lukukirjana käytetty Topeliuksen "Maamme kirja", josta on ulkoa luettu "Sinun maasi" ja "Ahvenanmaan laulu".
Paasikivi oli kiinnostunut koulutuksen järjestämisestä, sillä hän osallistui Lahden kansanopiston perustamiseen 1893. Paasikivi-kokoelmassa onkin koulutuksesta kertovia teoksia kuten "Kansakoulu joka kylään, eli kysymys koulu- ja opetusvelvollisuudesta" (1894) ja "Maalaiskunnan kansakoululaitoksen edistämisestä" (1905).
Kansallisen kokoomuksen puoluekokouksen ohjelmassa mainittu K. N. Rantakari oli Paasikiven ystävä ja puoluekollega. Turun yliopiston kirjastossa on myös Rantakarin arkistokokoelma, joka sisältää muun muassa puheita, kirjeitä ja muistelmia.
Paasikivi toimi Kansallis-Osake-Pankin pääjohtajana vuosina 1914-1934. Esite on vuodelta 1921.
Paasikiven elinikäinen Venäjän kielen, kulttuurin ja historian harrastus oli suureksi hyödyksi hänen toimiessaan Suomen lähettiläänä Moskovassa vaikeana välirauhan aikana 1940-1941.
Paasikiven pääministerikauden alkajaisiksi joulukuussa 1944 allekirjoitettiin Suomen ja Neuvostoliiton välinen sopimus sotakorvauksista.
Eduskunta valitsi vuonna 1946 tasavallan presidentiksi Paasikiven erostaan ilmoittaneen Mannerheimin aloittaman toimikauden loppuun, koska normaaleja vaaleja ei voitu järjestää sodan jälkeen vallinneen poikkeustilan vuoksi. Paasikiven vastaehdokkaana oli K. J. Ståhlberg.
Seuraavat normaalit presidentinvaalit järjestettiin vuonna 1950, jolloin istuva presidentti Paasikivi valittiin kaudelle 1950-1956. Vastaehdokkaita olivat Urho Kekkonen ja Mauno Pekkala.
Epävirallisena ehdokkaana Paasikivi oli mukana myös vuoden 1956 presidentinvaalien toisella kierroksella.
Paasikiven presidenttiys huipentui sopimukseen Porkkalan vuokra-alueen ennen aikaisesta palauttamisesta Suomelle 1955.