Kerro, miten kuvailet tutkimusaineistosi eli miten dokumentoit sen niin, että ulkopuolinen, vaikka uusi työntekijä, ymmärtää, millaista aineistosi on ja miten sitä voi käyttää. Esittele myös, miten teet aineistostasi löydettävän muille. Voit käyttää apunasi kohdassa 1.1 tekemääsi taulukkoa.
Dokumentaatiota ovat mm.
- Readme-tiedostot
- kenttä- ja laboratoriopäiväkirjat
- aineistolokit
- koodiexcelit
- muistiinpanot
- analyysiohjelmiston tuottama kuvailutieto jne.
Aineistonhallintasuunnitelmassa kannattaa mainita myös seuraavat asiat:
- Miten tuotat koko projektin ajan tutkimusaineistoasi kuvailevaa tietoa?
- Esimerkiksi jokainen aineistosetti voi sisältää oman readme-tiedostonsa, jossa kuvaillaan kyseisen aineistosetin piirteet.
- Käytätkö jotakin tiettyä metadatastandardia metadatan tuottamiseen?
- Jos aiot avata tutkimusaineiston projektin jälkeen jossakin datarepositoriossa, voit ilmoitta sen käyttämän metadatastandardin.
- Tuottavatko käyttämäsi laitteet ja välineet standardoitua metadataa? Mitä?
Lisätietoa aineiston kuvailemisesta ja metadatasta Tietoarkiston Aineiston kuvailu ja metadata -sivulta.
Esimerkkilauseita, joita voi muokata oman aineiston mukaisiksi:
- Whenever someone saves data on the project's shared network storage space, that individual must also update and maintain the following documentation:
- The root directory of the storage as well as every sub-folder should contain a README.txt file.
- Each README.txt file outlines the current naming conventions and purpose of all folders and files at that level of storage organization.
- Any additions, deletions, or changes to naming conventions or purposes are promptly updated in the README.txt file.
