Erikoiskokoelmat

Exlibris on kirjan ensiölehdelle liimattava kirjanomistajamerkki. Nimitys tulee latinankielisistä sanoista ex libris, jotka tarkoittavat kirjaimellisesti kirjoista, merkitystä laajentaen myös kirjojen joukosta eli kirjastosta. Merkin oikeaoppinen paikka on kirjan etusisäkannessa, sen vasemmassa yläkulmassa, mutta sääntö ei ole enää tiukka. Kirjan kaunistukseksi tarkoitettu exlibris voidaan kiinnittää myös oikeaan ylänurkkaan, ettei se jää paperikannen läpän taakse piiloon.

Exlibrikset painettiin 1900-luvulla pitkään kirjapainoissa. Silloin exlibrikset olivat pieniä taideteoksia, joita tekivät nimekkäätkin taiteilijat. Kun tietokoneet ja tietokoneohjelmat kehittyivät, exlibriksiä alettiin valmistaa oman tietokoneen printterillä. Kuka tahansa sai olla taiteilija.

Turun yliopiston kirjaston exlibriksen suunnitteli taiteilija Eric O. W. Ehrström vuonna 1923.

Kokoelma muodostuu lahjoituksista ja vapaakappaleista. Kokoelma heijastaa mielenkiintoisella tavalla exlibristen kehitystä, sillä suomalaisissa kirjapainoissa painetut exlibrikset on saatu kirjastoon vapaakappaleina, kun taas tulostimella tehdyt exlibrikset eivät kuulu vapaakappaleoikeuden piiriin. Siksi exlibriksiä saapuu kirjastoon nykyään vain harvoin, ja kokoelmassa pääpaino on 1900-luvulla.

Osa kokolemasta on aakkostettu, osa toistaiseksi järjestämättä. Kokoelma voidaan jakaa kolmeen osaan: 1) Turun yliopiston kirjaston 1960-luvulla järjestetty kokoelma, 2) lahjoituksena saatu Rafael Helangon kokoelma, 3) järjestämätön kokoelma.

1. Kirjaston 1960-luvulla järjestetty kokoelma käsittää n. 760 irtolehdille liimattua exlibristä. Irtolehdillä on lisäksi tietoa esimerkiksi exlibriksien suunnitelleista taiteilijoista ja kirjanomistajista.
2. Rafael Helanko (1908-1986) oli filosofian tohtori ja Turun yliopiston sosiologian laitoksen dosentti. Hänen lahjoittamansa kokoelman exlibrikset on liimattu aakkosellisessa järjestyksessä säilytyskansioiden sivuille. Kokoelma ei ole niin laaja kuin kirjaston 1960-luvulla järjestetty kokoelma. Taiteilijan nimi on lisätty kansiolehtiin vain harvoin. Helanko toimi Exlibris Aboensis -yhdistyksen puheenjohtajana, ja hänellä oli tilaisuus hankkia vaihtoina paljon exlibriksiä, jotka kirjaston kokoelmasta puuttuvat. Siksi Helangon kokoelma täydentää hienosti kirjaston omaa kokoelmaa.
3. Järjestämättömät exlibrikset säilytetään koteloissa ja kirjekuorissa. Ne ovat kertyneet 1970-luvulla ja sen jälkeen.

Ensimmäinen exlibris vasemmalta: Armas Ruotsalainen, lääketieteen ja kirurgian tohtori, Helsinki. Exlibriksen tehnyt taiteilija: F. G. Ålander, 1907. Exlibriksen on kirjastolle lahjoittanut A. Nikola, 1960

Keskimmäinen exlibris: Matti Schreck, varatuomari, Helsinki. Taiteilija: Tyyne Salovaara, 1919. Exlibriksen kirjastolle lahjoitti: Taipale, 1949

Kolmas exlibris: Arkkitehti Bertel Jung, rouva Gundborg Jung Piirtänyt Bertel Jung (1872-1946) v. 1913