Skip to Main Content
Turun yliopiston kirjasto

Erikoiskokoelmat

Suomen itsenäisyyden alkuajan merkkihenkilöitä

  • Danielsson-Kalmarin kokoelma (valtioneuvos J. R. Danielsson-Kalmari). Kokoelmassa on pääasiasssa yleisen historian ja Suomen historian tutkimukseen kuuluvaa kirjallisuutta, n. 2500 nidettä.
  • Hämäläinen-kokoelma (professori Albert Hämäläinen). n. 1400 nidettä  lähinnä suomalais-ugrilaista kirjallisuutta.
  • Paasikivi-kokoelma (presidentti J. K. Paasikivi). Kokoelma sisältää pääosin yhteiskuntatiedettä ja politiikkaa, kansantaloutta ja historiaa, n. 7500 nidettä. Lisätietoa Paasikivi-oppaassa, johon pääset tutustumaan verkossa kirjaston opas-alustalla.
  • Mikkola-kokoelma (professori Jooseppi Mikkola). Kokoelmassa on etupäässä yleistä ja slaavilaista kielitiedettä käsittelevää kirjallisuutta, n. 2500 nidettä.
  • U. Leht.-kokoelma (professori Uno Lehtosen kokoelma). Kokoelma sisältää runsaasti historiantutkimukseen liittyvää kirjallisuutta, erityisesti Napoleonin ja Bismarckin aikakautta sekä Venäjän, Puolan ja Baltian maiden historiaa, n. 4500 nidettä.
  • Koskenniemi-kokoelma (professori, runoilija V. A. Koskenniemi) n. 2800 nidettä.
  • Volter Kilpi -kokoelma (kirjailija, ylikirjastonhoitaja Volter Kilpi) n. 1500 nidettä.

Muita lahjoituskokoelmia

Ulkomailla julkaistuja Suomeen tai suomalaisiin liittyviä kokoelmia

s. Amer (Amerikansuomalaista kirjallisuutta, pääasiassa 1900-luvun alusta) Amerikansuomalaisen kirjallisuuden kokoelma sisältää Yhdysvalloissa ja Kanadassa julkaistua suomen-, ruotsin- ja englanninkielistä kirjallisuutta 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta alkaen. Aineisto on julkaistu Suomesta saapuneiden siirtolaisten tarpeisiin ja sisältää sekä tieto- että kaunokirjallisuutta, aikakauslehtiä sekä Raision sanomalehti- ja pienpainatepalveluihin sijoitettuja sanomalehtiä (ks. myös  sanomalehtiopas).

s. Ambomaa

Kokoelmaan kuuluu aikaisemman Ambomaan, nykyisen Namibian, kielillä ilmestynyttä kirjallisuutta 1870-luvulta 1980-luvulle asti. Kokoelmassa on pääasiallisesti uskonnollista kirjallisuutta, mutta myös mm. paikallisten kielten oppaita kuten aapisia, kielioppeja ja muita oppikirjoja. Alueella työskennelleet suomalaiset lähetyssaarnaajat kehittivät paikallisen kirjakielen ja loivat Namibian kansalliskirjallisuuden perustan. Varhaisimmat kirjat painettiin Suomessa.  Lähetystyöntekijät saivat oman painokoneen vuonna 1901, mutta kirjoja painettiin edelleen myös Suomessa, joskus Lontoossa ja Kapkaupungissakin

 

s.FeKa  (Fenno-Karelia, suomenkielistä tai Suomea koskevaa, Venäjän karjalassa painettua kirjallisuutta), n. 1000 nid.

Kokoelma sisältää suomen- ja venäjänkielisiä sekä suomen sukukielillä julkaistuja kirjoja ja aikakauslehtiä sekä Raisioon sijoitettuja sanomalehtiä Karjalan autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan (vuosina 1940-1956 Karjalais-suomalaisen sosialistisen neuvostotasavallan) ja vuodesta 1991 alkaen Karjalan tasavallan  alueelta. Suurimman ryhmän muodostaa suomenkielinen kirjallisuus, jonka julkaisemisen aloitti Suomesta 1920 - 1930 -luvuilla Neuvostoliittoon siirtynyt tai paennut väestö. Myöhemmin karjalaisten kirjailijoiden merkitys kasvoi.  Aluksi kirjat painettiin ja julkaistiin Pietarissa (Leningradissa), mutta jo 1920-luvulla Petroskoista tuli suomenkielisen kirjallisuuden kustannustoiminnan keskus. Toisen maailmansodan jälkeen kirjallisuuden määrä alkoi pienentyä ja 1990-luvulla Karjalan tasavallassa julkaistiin enää melko vähän suomenkielistä kirjallisuutta.