K. N. Rantakari (1877-1948) oli oman aikansa merkittävimpiä yhteiskunnallisia vaikuttajia. Jo 28-vuotiaana hänet nimitettiin vanhasuomalaisten puoluesihteeriksi ja 34-vuotiaana Turun tärkeimmän sanomalehden, Uuden Auran, päätoimittajaksi. Maamme mahtimiehet, mm. Juho Kusti Paasikivi, olivat hänen ystäviään. Rantakari oli keskeinen vaikuttaja, kun Turkuun päätettiin perustaa suomenkielinen yliopisto. Moni olisi halunnut yliopiston Jyväskylään. Arkisto sisältää kirjeitä, puheita, muistioita, konekirjoitusliuskoja, muistelmiaja tiedotuksia; aiheina mm. ulkopolitiikka, Suomen historia, kansalaisliikkeet, kielipolitikka, yhdistystoiminta ja yksityiselämä
Kirjeet
Rantakarin asiasisällön mukaan järjestetyt asiakirjat kansioittain
Muut asiasisällön mukaan järjestetyt asiakirjat kasnioittain
Muistelma
Personalia
Lehtileikkeet 3 kansiota
Painotuotteet 2 kansiota
Tiliasiakirjat
Muut arkistonmuodostajat
Sigurd Wettenhovi-Aspa (1870-1946) kirjoitti, maalasi, tutki tähtitaivasta ja kehitteli kielitieteellisiä teorioita. Erityisen innostunut hän oli suomalaisuusaatteesta ja sen edistämisestä. Osaa arkiston sisällöistä ei ole kirjattu ylös.
vesistöjä koskevat paperit
patenttihakemukset (kopioita)
Paakkolan liuskehiomoa koskevat paperit
Einar R. Henriksson (1888-1963) Diakoni, partiotyönjohtaja
Arkiston luettelo
Suomen arkkipiispanakin toimineen E. Kailan (1867-1944) arkisto sisältää mm. kirjeitä, valokuvia, runoja (Eino Kaila) ja muistiinpanoja ym. Aihepiirejä ovat mm. harrastukset, opiskelu ja ura sekä sota-ajan kirkkotuhot. Arkisto on tullut kirjastoon lahjoituksena.
Arkistoluettelo
Veikko Antero Koskenniemen (1885-1962) arkisto sisältää käsikirjoituksia ja pienpainatteita 1920-1960 -lukujen väliseltä ajalta. Runoilija-professori työskenteli ja vaikutti tuolloin Turussa. Kirjastolla on hallussaan myös kirjakokoelma, jonka hän omisti.
Moritz Kramer ja Ragnar Kramer olivat 1900-luvun alkupuolen liikemiehiä. Arkistoalan ammattilainen Birger Spiik, joka järjesti mm. Kingelinin kauppahuoneen arkiston 1950-luvulla, järjesti myös Moritz ja Ragnar Kramerin arkistot, jotka saatiin Turun yliopistolle helmikuussa 1966. M. Kramer ja R. Kramerin arkisto sisältää mm. sähkeitä, tavaratalouskirjeitä ja tilitositteita; nimi viittaa yritykseen ja toiminimeen (M. Kramer ja R. Kramer). Arkisto on muodostettu 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla.
Arkistoluettelo
Toiminimi R. Kramer
Selim Jalmar Laurikkala (1882-1957) oli vuosina 1914-37 Rääpyvän kirkkoherra, Leningradin naapurissa, ja Inkerinmaan luterilaisen kirkon piispa. Venäjän vallankumouksen jälkeen seurakunnan työntekijöiden työtä pyrittiin vaikeuttamaan: verotusta kiristettiin, urkkijat tarkkailivat seurakuntalaisia ja vangitsemisia pelättiin. Muut papit muuttivat takaisin Suomeen, ja Laurikkala oli vuodesta 1925 lähtien ainoa suomalainen pappi Inkerissä. Neuvostoliitto karkoitti hänet 1937, ja uskonnon harjoitus kiellettiin Inkerissä 1938.
Tarkemman arkistoluettelon saat kysymällä kirjastosta.
Antti Mikkola (1869-1918), Turun Sanomien perustaja, talletti arkistoonsa kouluvihot, päiväkirjat ja diaarit, ja monenlaista muuta aineistoa. Aineistot liittyvät mm. lehdistöön; osa käsittelee oikeusasioita ja politiikkaa, sillä Mikkola oli juristi ja toimi jonkin aikaa kansanedustajana. Arkisto on järjestetty 1960-luvulla.
Arkisto
Paavo Numminen (1894-1968) oli klassillisen filologian tutkija ja suomentaja. Vuosina 1960-64 hän hoiti Turun yliopiston klassillisen filologian professorin virkaa, ja juuri tältä ajalta on säilynyt kaksi arkistokoteloa, jotka sisältävät Nummisen käsikirjoituksia ja suomennoksia ja selityksiä.
Börje Victor Nyman toimi merikapteenina ja tarkastusasiamiehenä Suomen Merivakuuspoolilla.
Arkistoluettelo
H. G. Renvall (1872-1955) oli kansantaloustieteen dosentti ja toimi mm. Helsingin Sanomien päätoimittajana. Renvall oli aviossa oopperalaulaja Aino Actén kanssa. Renvallin arkisto käsittää sopimuksia, kortteja, muistiinpanoja yms. Dokumenttien aiheita ovat mm. liike- ja talousasiat (kaivostoiminta, Lappi jne).
Arkistoluettelo
Juho Savio (1899-1965) oli ekonomi, intialaisen kirjallisuuden kääntäjä ja Intian kunniapääkonsuli. Puutavaran myyntitehtävissä toimiessaan hän tutustui Intiaan aluksi liikeaioissa ja kiinnostui sitten maasta enemmänkin. Aineistoa on yhden kotelon verran.
Vilhelmiina (Miina) Wilander (n. vuonna 1870 - n. vuonna 1950) oli kotoisin Luvialta ja muutti Turkuun Läntiselle kadulle. Luvialta hänen sukulaisensa lähettivät hänelle kirjeitä ja postikortteja. Joissakin postikorteissa vastaanottajana on Vilhelmiina, joissakin Miina Wilander. Wilander oli Turun yliopiston lahjoittajia ja hän teki ensimmäisen lahjoituksensa huhtikuussa v. 1917.
Arkistoluettelo (1 kansio)
Helmer Winter (1895-1963) oli kieltenopettaja, suomentaja ja paikallishistorian tutkija. Opettajana hän toimi vuosina 1919-33 syntymäkaupungissaan Uudessakaupungissa ja vuosina 1933-58 Turussa. Sivutoimisesti hän toimi Uudenkaupungin museon intendenttinä 1925-33. Hän suomensi Viron kansalliseepoksen Kalevipoegin.
Arkistoluettelo (1 kotelo)