Tutkimusdata ja datanhallinta

Humanisteilla voi tutkimuksen aikana syntyä monenlaista dataa, jonka voi julkaista. Esimerkkejä erilaisesta datasta ovat mm.:

• tekstiaineistot (korpuslingvistiikka, diskurssianalyysi, tyylintutkimus, jne.)
• puhetallenteet (haastattelututkimukset, fonetiikka, diskurssianalyysi, keskusteluntutkimus, jne)
• muut äänitallenteet (esim. musiikki)
• videotallenteet (esim. haastattelututkimus, mediatutkimus, viittomakieli)
• kyselyistä ja haastatteluista syntyvä data (esim. taulukot ja muu numeraalinen data)
• erilaiset mittaustulokset (esim. arkeologia, fonetiikka, psyko- ja neurolingvistiikka)

Humanisteilla syntyvä data on usein tekstiä, ääntä, videokuvaa tai numeraalista dataa, mutta myös muunlaista dataa voi toki syntyä.

Tiedostomuodot

• Tiedostoformaatit ja ohjelmistot (Tietoarkiston Aineistonhallinnan käsikirja)
• Myös eri tallennuspaikat antavat ohjeita tiedostomuodoista

Metadata

Tutkimusdataa julkaistaessa on tärkeää kuvailla, mitä data sisältää. Esimerkiksi taulukkomuotoisessa datassa tulee kertoa tarkkaan, mitä kukin rivi ja sarake sisältää. Eri tallennuspaikat käyttävät tällaisen tiedon tallentamiseen erilaisia standardeja, eli kannattaa tutustua tallennuspaikan omiin ohjeisiin. Metadatan voi siis tallentaa omaan aineistoon parhaiten soveltuvassa muodossa, ks. metadatasuositus julkaisuarkistojen tekstiaineistolle ja metadataformaatit.

Tallennuspaikka

Humanistisen alan datan tallennus- ja julkaisupaikkoja ovat mm.:

• Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen arkisto
  • Mediapankki
• Tietoarkisto
  • Palvelut eri kohderyhmille
  • Aineistojen arkistointi
• Kielipankki
  • Tallentaminen
  • Sisällöntuottajan ohjeet

FSD - Tietoarkisto on yhdessä osana CESSDA-verkoston kanssa laatinut yhteiskuntatieteilijöille suunnatun aineistonhallinnan koulutuspaketin. 

Expert tour guide on Data Management (englanniksi)