Skip to main content

Kulttuuriaineistot

Faktaruutu

  

  • Karttoja saadaan vapaakappaleina kuuteen kirjastoon mm. Kansalliskirjastoon ja Turun yliopiston kirjastoon.
  • Aineistoa Turun yliopiston kirjastossa 16 600 karttaa
  • Vuonna 2019  saatiin n. 270 karttaa

Ota yhteyttä

Kirjaston henkilökunta vastaa mielellään aineistokyselyihin.

Mitä karttoja on?

Huomattavimmat karttojen julkaisijat Suomessa ovat Maanmittauslaitos ja Liikennevirasto. Maanmittauslaitos (ent. Maanmittaushallitus)  on tuottanut mm. mittakaavaan 1 : 20 000, 1:25 000 ja 1 : 50 000 tehdyt perus- ja maastokartat. Vuonna 2010 perustetun Liikenneviraston edeltäjät Ratahallintokeskus, Merenkulkulaitos ja Tielaitos ovat julkaisseet mittavan määrän karttoja.

Pelkästään Merenkulkulaitoksen ja sen edeltäjän Merenkulkuhallituksen julkaisemat merikartat täyttävät monta suurta karttakaappia. Nimestään huolimatta merikarttakokoelmaan kuuluu myös sisävesikarttoja suurimmista järvistämme.

Tielaitos edeltäjineen on tuottanut paljon maanteihin ja liikenteeseen liittyviä karttoja (esim. liikenneonnettomuudet, tieliikenteen vilkkaus).

Muita merkittäviä karttojen julkaisijoita ovat mm. Geologian tutkimuskeskus ja Metsähallitus, mutta karttoja erilaisiin tarpeisiin ovat julkaisseet monet muutkin yhteisöt.

Karttojen lainaaminen

Varastotilaus: Kartat ovat suljetuissa huoneissa ja vanhat kartat varastossa. Kartat saat tutkittavaksesi lähettämällä sähköpostia osoitteeseen kirjasto@utu.fi viimeistään tuloasi edeltävänä päivänä.

Käyttö kirjaston tiloissa

  • Ennen vuotta 1900 painetut kartat käytettävissä Feeniks-kirjastossa
  • Vuonna 1900 ja sen jälkeen painetut kartat käytettävissä Educariumin kirjastossa.

Tallentaminen: Karttoja saa valokuvata.

Karttojen löytäminen

Volter-tietokanta: Vanhat kartat ovat Feeniks-kirjaston varastossa, ja niiden sijaintitietoja on Volter-tietokannassa.

Fennica-tietokanta: Suurin osa kulttuuriaineistoihin tulleista kartoista on Educariumin kirjastossa. Niiden tietoja ei ole Volter-tietokannassa eikä kortistossa. Kartat on kuitenkin luetteloitu Fennica-tietokantaan, jota voi käyttää apuna halutun kartan paikallistamiseen.

  • Esimerkiksi peruskartta Lohjan alueelta: sanahaulla "peruskartta Lohja" saadaan Fennica-tietokannasta esiin tietueita, joissa näkyvien koordinaattien mukaan kartat löytyvät kirjaston kokoelmasta. 

 

Tiedustele karttojen saatavuutta sähköpostitse osoitteesta kirjasto@utu.fi

Tutkimuksen lähteenä

Karttoja hyödynnetään etenkin historian ja maantieteen tutkimuksessa. Samalta alueelta voi samassa mittakaavassa olla hyvinkin monta eri tarpeeseen soveltuvaa karttaa eri vuosilta.

Esimerkkejä:

  • liikenneväylät, asutus
  • pinnanmuodostus, maastotyyppi, korkeus ja vesien syvyys
  • ilmasto-olosuhteet, maalajit, kivilajit, kasvillisuus
  • posti- ja puhelinliikenne, energianjakelu
  • metsäyritysten puunhankinta-alueet

Luovutetun alueen kartat

Ennen sotaa ilmestyneitä luovutetun alueen karttoja ei ole, sillä ne toimitettiin Neuvostoliitolle rauhansopimuksen ehtojen mukaisesti.

1990-luvun alussa alkaen on kuitenkin tehty pitäjäkohtaisia karttoja, jotka kuvaavat tilannetta ennen sotia sekä nykytilannetta kuvaavia karttoja, ja näitä karttoja on kokoelmissa.

Esimerkki: pitäjänkartat

Historiallisesti mielenkiintoinen karttasarja, jota pääasiallisesti julkaistiin 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla, on pitäjänkartat, joista useimmat on  piirretty mittakaavassa 1 : 20 000. Ne voivat havainnollistaa  esim. tietyn asuinalueen historiaa:

  • missä olivat maatilojen rajat ennen sodanjälkeisiä asuttamistoimenpiteitä  ja mistä kulkivat tiet silloin, kun autoliikennettä ei vielä ollut? 
  • Onko myöhemmät tiet linjattu asumattomien alueiden läpi je seudun uudisrakentaminen siirtynyt näiden väylien varrelle?
  • Onko merkkejä vanhoista teistä jäljellä nykymaisemassa? Miten siltojen rakentaminen on vaikuttanut saarten ja mantereen väliseen yhteyteen?