Skip to main content

Kulttuuriaineistot

Faktaruutu

   

Kuva 1: Suomen ensimmäinen sanomalehti Tidningar utgifne af et sällskap i Åbo ilmestyi vuonna 1771; Kuva 2: Uskon harjoitus autuuteen, sowitettu niiden wuotisten juhla- ja sunnundai-päiwäisten evangeliumein tutkinnosa. Björkqvist, Anders 1801; Kuva 3: De zee custen van Ruslant, Laplant, Finmarcken, Spitsbergen en Nova Zemla Goos, Pieter, 1666

  • Fennica-aineisto sisältää suomalaista aineistoa ennen vuotta 1919 eli ajalta ennen kuin Turun yliopiston kirjasto sai vapaakappaleoikeuden.
  • Turun yliopiston kirjaston Fennicaa pidetään Kansalliskirjaston jälkeen maamme toiseksi parhaana Fennica-kokoelmana.
  • Vanhaan Fennica-aineistoon kuuluvat kirjojen lisäksi vanhat lehdet, pienpainatteet ja kartat.

Ota yhteyttä

Kirjaston henkilökunta vastaa mielellään aineistokyselyihin.

Fennica ennen vuotta 1919

Kirjaston Fennica-aineisto on suomalaisen julkaisutuotannon kokoelma, johon on kerätty myös ulkomailla painettua, Suomea ja suomalaisia koskevia painotuotteita. Fennica ennen vuotta 1919 on saatu lahjoituksina (vain hyvin pieni osa kokoelmasta on hankittu kirjaston budjettivaroin antikvariaateista).

Ruotsin vallan aikana painettu Fennica-aineistoin on arvokkain osa. Myös vuosina 1809-1919 painettu Fennica-aineisto, siis suomalainen julkaisutuotanto autonomian ajan alusta itsenäisen Suomen vapaakappalelainsäädännön säätämiseen asti, on arvokas.

Vanhin Suomea varten painettu kirja on Turun tuomiokirkon latinankielinen messukirja Missale Aboense, joka painettiin Lyypekissä Saksassa vuonna 1488. Tätä huippuarvokasta kirjaa ei ole kirjastossa, mutta käytettävissä on hienosti toteutettu näköispainos monena kappaleena.

 

Aineiston löytäminen

Volter-tietokanta: Vanhan Fennica-aineiston tiedot ovat pääosin Volter-tietokannassa, jossa niihin tehdään etukäteen varastotilaus.

Kortisto: Osa vanhasta aineistosta ei ole Volter-tietokannassa vaan ainoastaan kortistossa. Tiedustele aineistojen saatavuutta osoitteesta kirjasto@utu.fi

Ennen vuotta 1919 ilmestyneen Fennican käyttö

Kotilainat: Vuoden 1901 jälkeen ilmestyneet hyväkuntoiset, sidotut tietokirjat saa kotilainaksi

Kirjaston tiloissa: Muuta vanhaa Fennica-aineistoa (kirjoja, lehtiä karttoja sekä pienpainatteita) voi käyttää kirjaston tiloissa.

  • Erityisen arvokas vanha Fennica-aineisto (esim. Abraham Orteliuksen kallisarvoinen kartta vuodelta 1570, jossa nähdään Ruotsi ja Suomi) on käytettävissä tutkijanhuoneessa Feeniks-kirjaston 2. kerroksessa.

Tutkijanhuoneessa: Arvokkaimmat vanhat teokset ovat käytettävissä vain tutkijanhuoneessa, Feeniks-kirjastossa.

F. W. Pippingin ”Luettelo suomeksi präntätyistä kirjoista”

F. W. Pippingin 1850-luvulla laatima luettelon ”Luettelo suomeksi präntätyistä kirjoista” mukaan suomenkielisiä kirjoja painettiin Ruotsin vallan aikana 1963 nimekettä. Sen lisäksi painettiin suomenkielisiä lehtiä (vuodesta 1776 lähtien).

Pippingin kirjan määritelmä on erilainen kuin nykyään. Myös pienet vihkoset ovat mukana Pippingin luettelossa. Esimerkiksi sopii asetus vuodelta 1655, jossa on 8 lehteä: Asetvs, ... meidän christellisen opin : oikiast hariotuxest ia conservationist, techty Stockholmis 25. junij ao. 1655.

Suomenkieliset asetukset ovat kiinnostavia, koska niistä voidaan päätellä, mitä lakeja Tukholman lainsäätäjä piti niin tärkeinä, että myös suomenkielisen rahvaan piti saada niistä tietoa. Suurin osa lainsäädännöstä painettiin vain ruotsiksi.

Myös ruotsinkieliset, suomalaisia ja Suomea koskevat painotuotteet ovat osa Fennicaa, mutta niistä ei ole käytettävissä niin hyvää luetteloa kuin se, jonka Pipping on tehnyt suomenkielisistä.

Lahjoittajat

Lahjoituksia saatiin erityisesti 1910-luvun lopulla sekä 1920- ja 1930-luvulla. Tieteelliset seurat, muut yhdistykset, museot, seurakunnat ja yksityishenkilöt kunnostautuivat lahjoittajina.

  • Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Rauman museo, Turun maakuntamuseo ja lukuisat seurakunnat lahjoittivat paljon kirjoja ja lehtivuosikertoja.
  • Yksityishenkilöistä ja perikunnista, jotka tekivät suuria lahjoituksia, mainittakoon Suomen lääkärikunnan vanhin eli arkkiatri Otto E. A. Hjelt (9418 nidettä), tasavallan presidentti J. K. Paasikivi (yli 7000 nidettä), rovasti J. A. Cederberg (4981 nidettä) ja kenkätehtailija Emil Aaltonen (4053 nidettä).
  • Lahjoittajat suosivat kirjastoa edelleen. Turun Yliopistosäätiön Aleksandra Holmsténin rahaston apuraha mahdollistaa vanhan Fennican ja muun vanhan arvokirjallisuuden täydennyshankintoja.

Esimerkki: Catalogus plantarum

Hienon näytteen siitä, miten kaunista työtä vanhat kirjat ovat, antaa Elias Tillandzin kirja Catalogus plantarum (vuodelta 1683). (Kuva. Hanna Oksanen/Turun yliopisto)

Kirja on kolmekielinen: kasvien nimet ja lyhyet selostukset ilmoitetaan latinaksi, ruotsiksi ja suomeksi.

Kirjan kanssa samaan aikaan painettiin tekstin ymmärtämistä helpottava kasvikuvasto. Kirja tunnetaan lempinimellä Ruissalon kasvit, koska lääketieteen professori Tillandz vei opiskelijansa Ruissalon maastoon ekskursioille, joiden tarkoitus oli opettaa opiskelijat tunnistamaan lääkekasveja ja hyödyllisiä yrttejä.

1600-luvun Turun Akatemiassa kasvitiede oli lääketieteen aputiede, ja kasvitieteen kurssit olivat lääketieteen opiskelijoille pakollisia.