Hoitotiede

Mot-sanakirjat sisältävät sanakirjoja ja erikoissanastoja. Lisäksi käytössä automaattikääntäjä ja -kielentarkistaja.

1. Käännä aiheesi englanniksi. Mieti vaihtoehtoisia termejä ja synonyymisanoja. Käytä apuna sanakirjoja, asiasanastoja, hakuteoksia, oppikirjoja ja Wikipediaa. Jos sinulla on muutama hyvä viite, hyödynnä niissä käytettyjä termejä sekä artikkelien lähdeluetteloita. Selvitä, onko aiheesi yksiselitteinen, vai riippuuko maanosasta millaista terminologiaa käytetään. Mieti myös sanojen vaihtoehtoiset kirjoitusasut, mukaan lukien lyhenteet ja latinankieliset nimet ja termit.
    
2. Hae aiheeseen liittyvät asiasanat PubMedia varten. Medicin asiasanastosta saat tarkistettua ”ilmaiseksi” myös englanninkieliset MeSH asiasanat. Hae hyvät viitteet esiin PubMedista ja tarkista, mitä asiasanoja löytämiisi artikkeleihin on liitetty? Tarkista myös muut löytämäsi sanat, olisiko joku niistä asiasanana PubMedissa.
    
3. Koosta kokoamistasi sanoista ja asiasanoista hakulauseke. Testaa. Mikäli jokin hakusana tuo vääriä tuloksia, mieti sen korvaamista/poistamista. Jos Pubmedin hakutulokset poikkeavat odotetusta, tarkista hakuhistorian Details-ikkunasta, mitä haussasi tapahtuu. Voit kohdistaa asiasanastoon kuulumattomat hakusanat esimerkiksi tekstikenttiin [tw]. Lisää matkan varrella löytyneet hyvät sanat hakulausekkeeseesi testaa ja muuta rajauksia.
    
4.  Tarvittaessa toista vaiheita 1-3, kunnes sinulla on toimiva haku, jolla saat aiheeseesi liittyviä tuloksia. Mikään haku ei tuota pelkästään omaa aihetta käsitteleviä tuloksia, vaan tulokset joutuu käymään läpi.
    
5.  Koosta hakulauseke kuhunkin tarvitsemaasi tietokantaan. Eri tietokannoissa on eri asiasanastot tai niissä ei ole asiasanastoa ollenkaan. Myös katkaisumerkki, katkaisun käyttösäännöt ja fraasimerkkien käyttötavat vaihtelevat tietokannoittain. Ole huolellinen Boolen logiikan ja sulkeiden kanssa.
    
6.  Kun olet tyytyväinen lausekkeisiin, tarkista, että ne täyttävät järjestelmällisen haun vaatimukset. (aikarajaukset, kielirajaukset, hakukenttärajaukset, käytetyt hakusanat)
    
7.  Tarkista vielä kerran, että hakulausekkeesi on kirjoitettu, kuten tietokanta sen haluaa.
    
8.  Paikanna hakulausekkeilla löytämäsi aineisto. Useimmissa tietokannoissa on Volter-logo, josta voit tarkistaa onko kirjastolla aineistoa elektronisena. Muista hieman vanhemman aineiston kohdalla mahdollistamat ilmaiset artikkelikopiot Varastokirjastosta. Enenevässä määrin artikkeleista löytyy myös avoimesti luettavissa oleva rinnakkaistallenne. Rinnakkaistallenteena on usein käsikirjoitus, joka on julkaistu kustantajan vaatiman embargo-ajan jälkeen.

Generatiivinen tekoäly on yleistynyt niin arkisessa kuin tieteellisessä tiedonhaussa. Tekoälyä hyödyntäviä sovelluksia on lukuisia erilaisia ja niitä voi hyödyntää erilaisiin tarkoituksiin. 

Yliopistolaisten käytössä olevat työkalut lukuvuonna 2024-2025

Turun yliopiston kirjasto on hankkinut opiskelijoiden ja henkilökunnan käyttöön tekoälytyökaluja, joiden käyttö ei edellytä erillisten tunnusten luomista vaan onnistuu UTU-tunnuksilla.

• Microsoft Co-pilot on chat-sovellus, joka generoi tekstiä ja kuvia. Sovellus on yhteydessä internetiin ja tarjoaa vastauksissaan linkkejä sivustoille, joita se on käyttänyt vastausten generointiin. Kun sovellusta käyttää kirjautuneena UTU-tunnuksella chat-tietoja ei tallenneta, Microsoft ei voi tarkastella henkilön tai organisaation tietoja, eikä tietoja käytetä tekoälyn kouluttamiseen.
• Keenious hakee tietyn esimerkkiartikkelin tai tekstin perusteella samankaltaisia artikkeleita. Yliopistolaisten käytössä on suojattu versio, jonka käyttötiedot eivät tallennu eikä niitä käytetä ohjelman kouluttamiseen. Ohjelmaan voi syöttää artikkelien PDF-tiedostoja.
• Scite.ai sisältää useita erilaisia toimintoja artikkelien löytämiseen ja viitteidenhallintaan. Voit hakea artikkeleita otsikolla, kirjoittajan nimellä, asiasanoilla tai DOI-tunnisteella. Assistant-toiminto luo tiivistelmän sille syöttämästäsi aiheesta ja hakee aiheeseen liittyviä lähteitä. 
• ScopusAI Scopus-tietokannan yhteydessä oleva työkalu, johon voi kirjoittaa hakuaiheen luonnollisella kielellä (vrt. googlaus). Työkalu muodostaa annetun aiheen perusteella haun ja luo aiheesta tiivistelmän, etsii aihetta käsitteleviä aritkkeleita, muodostaa käsitekartan ja tunnistaa aihealueen keskeisiä tutkijoita.
• Web of Science Research Assistant esittää vastaukset chat-muodossa. Kysymyksen tai aiheen voi syöttää samaan tapaan kuin ScopusAI:lle ja vastauksena saat tiivistelmän aiheesta ja artikkelisuosituksia. Lisäksi Research assistant luo aiheesta käsitekartan ja tunnistaa aiheen keskeisiä asiantuntijoita.

Tekoälysovellukset artikkelihakuun

Artikkelien hakemiseen kannattaa ennemmin käyttää tähän tarkoitukseen kehitettyjä sovelluksia, jotka pohjautuvat todellisia artikkeleita indeksoiviin tietokantoihin. Sovelluksesta riippuen artikkeleita voi hakea hakusanoilla, artikkelin otsikolla tai tunnisteella, itsekirjoitetun tekstin perusteella etc. Sovelluksia käytettäessä on kuitenkin otettava huomioon myös tekijänoikeudet, jotka rajoittavat artikkelien käyttöä. Osa kustantajista on linjannut, ettei heidän julkaisemiaan aineistoja saa käyttää tekoälyn kouluttamiseen. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi artikkelin PDF-tiedostoa ei ole sallittua syöttää tekoälysovellukseen. 

Sovellukset eivät korvaa järjestelmällistä tiedonhakua, mutta ovat hyvä täydennys sen lisänä.

ChatGPT ja muut suuret kielimallit

Suuriin kielimalleihin (Large Language Models, LLMs) perustuvat keskustelusovellukset kuten ChatGPT generoivat tekstiä koulutusaineistonsa pohjalta. Niiden kanssa keskustelu sujuu parhaimmillaan luontevasti ja vastaukset voivat olla uskottavan näköisiä.

Kielimalli ei kuitenkaan osaa arvioida, onko sen antama vastaus oikein vai väärin, vaan se generoi todennäköisyyksiä laskemalla sopivimman vastauksen. Kaikki sovellukset eivät myöskään ole yhteydessä internetiin, jolloin niillä ei ole pääsyä uusimpaan tietoon.

ChatGPT ja muut kielimalleihin perustuvat sovellukset soveltuvat esimerkiksi hakusanojen ideointiin. Sen sijaan lähteiden etsimiseen niitä ei kannata käyttää, sillä on olemassa useita tapauksia, joissa kielimalli on generoinut uskottavalta näyttävän lähdeviitteen, jota ei kuitenkaan ole oikeasti olemassa.

Lisätietoa tekoälyn käytöstä löytyy kirjaston tekoälyoppaasta

Lisämateriaaleja tekoälyyn liittyen

Is ChatGPT making up references?

ChatGPT in healthcare: A taxonomy and systematic review

University of Calgary - kirjaston tekoälyopas

Elektroninen aineisto on käytettävissä Turun yliopiston verkossa tai etäkäyttönä. Etäkäyttö on mahdollista yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle utu-tunnuksilla. Kirjautumista vaativat aineistot pyytävät tunnuksia automaattisesti, kun niihin mennään Volterin tai kirjaston oppaiden kautta.