Tutkimusaineistojen elinkaarisuunnittelu

Hyvällä tutkimusaineistonhallinnalla varmistetaan tutkimusaineiston säilyvyys, löytyvyys, saavutettavuus, ymmärrettävyys ja uudelleenkäytettävyys. Avoimesta tutkimustiedosta ja -datasta on hyötyä sekä tutkijalle, organisaatiolle, tieteelle, rahoittajalle että koko yhteiskunnalle.

Hyödyt tutkijalle ja tiedeyhteisölle

• Tutkimustulosten todennettavuus ja toistettavuus paranee
• Avoimen, valmiiksi kerätyn tutkimusaineiston käyttö nopeuttaa ja tehostaa tieteen tekoa.
• Tutkimusaineiston jakaminen parantaa aineiston säilyvyyttä tutkimushankkeen päätyttyä.
• Tutkimusaineistojen avoin saatavuus parantaa tutkimuksen näkyvyyttä, innovatiivisuutta sekä verkostoitumista ja tutkijoiden tunnettuutta.

Hyödyt yhteiskunnalle

•  Yhteiskunnan rahoittama tutkimus on laajemmin hyödynnettävissä.
• Tutkimustieto on kaikkien ulottuvilla.

Hyödyt rahoittajille

• Tutkimusaineistojen avoimuus takaa julkisen tuen tutkimusrahoitukselle.
• Väärennöstä tai plagiointia epäiltäessä tutkimusaineistot ovat tarjolla arviointia varten.
• Rahoittaja voi huomioida tiedejulkaisujen lisäksi tutkijan ansiot tutkimusaineistojen tuottamisessa.

Turun yliopiston avoimuuteen kannustavassa datapolitiikassa kuvataan tutkimusdatan keräämiseen, käyttöön ja hallintaan liittyvät periaatteet ja linjaukset:

• datapolitiikka käsittää digitaalisessa muodossa olevat aineistot.
• datapolitiikka ei käsittele fyysisiä ja biologisia aineistoja, vaan niihin liittyvät Turun yliopiston käytänteet esitellään Turun yliopiston tutkimusinfrastruktuuripolitiikassa.

Turun yliopiston avoimen tieteen linjaukset löytyvät yliopiston verkkosivulta.

Tutkimusaineistojen avoimuuden lisäksi myös tutkimusmenetelmien avoin jakaminen kuuluu avoimeen tieteeseen. Tutkimusmenetelmien ja tutkimuksen työnkulun dokumentointi, raportointi ja jakaminen lisää tutkimuksen toistettavuutta ja läpinäkyvyyttä sekä selventää tehtyjä menetelmällisiä valintoja. 

Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimen saatavuuden kansallinen linjaus.

Tutkimusaineistojen jatkokäytön kannalta tutkimusdatan tulisi noudattaa nk. FAIR-periaatteita, eli datan tulisi olla löydettävissä (Findable), saavutettavissa (Accessible), yhteentoimiva (Interoperable) ja uudelleenkäytettävissä (Re-usable). FAIR-periaatteet ovat viime aikoina nousseet usean tutkimusrahoittajan toimesta yhdeksi keskeiseksi avoimen tieteen osaksi. 

Näin varmistat, että oma datasi noudattaa FAIR-periaatteita:

1. Tallenna data data-arkistoon
2. Hanki datalle pysyvä tunniste
3. Tallenna data tiedostomuodossa, joka on avoin ja pitkäikäinen
4. Luo datalle metadata
5. Anna datalle lisenssi, joka kertoo jatkokäytön mahdollisuuksista

Kansallinen FAIRdata-kokonaisuus:

• IDA tutkimusaineiston säilytyspalvelu
• Qvain tutkimusaineistojen kuvailutyökalu
• Etsin tutkimusaineistojen hakupalvelu 
• PAS tutkimusaineistojen pitkäaikaissäilytyspalvelu

Lisätietoa FAIR-datasta OpenAIREn oppaassa How to make your data FAIR.

Katso myös suomalaisten datapalveluiden ohjeistus "Improve the quality and impact of your research through data management - A guide for making your data FAIR".