Tutkimuksessa on mahdollista hyödyntää myös muiden tutkijoiden keräämiä aineistoja. Opiskelijan näkökulmasta valmiit aineistot voivat esimerkiksi nopeuttaa opinnäytetyön valmistumista. Valmiinkin tutkimusaineiston käytössä on muistettava hyvä tieteellinen käytäntö. Noudata tutkimusaineistoon liitetyn lisenssin ehtoja tai muita käyttöehtoja. Tutkimusartikkeleiden yhteydessä voi myös olla tietoja artikkeliin liitetyn datan saatavuudesta ja käyttömahdollisuuksista (ns. Data availability statement).
Miksi tutkimusdataan tulee viitata?
Tutkimusdata on tietolähde siinä missä muutkin lähteet. Tutkimusdataan on viitattava aivan kuten muihinkin lähteisiin, jotta alkuperäinen tutkimusdatan tuottanut ja kerännyt tutkija tulee huomioiduksi. Viittaamalla dataan annat siis meriittiä aineiston alkuperäiselle tuottajalle sekä teet käyttämästäsi aineistosta löydettävän ja tutkimuksestasi todennettavan.
Miten tutkimusdataan tulee viitata?
Dataan viitatessa noudatetaan samoja käytäntöjä kuin julkaisuihin viitatessa. Viittaustiedoissa tulee mainita vähintään tekijä, aineiston nimi, julkaisuvuosi, julkaisija, versio ja saatavuustiedot eli datan pysyvä tunniste. Huomaa, että useilla arkistoilla on käytössä omat viittausohjeet ja myös esim. kustantajien määräykset voivat vaikuttaa viittaustapaan.
Lähdeviittaus kirjallisuusluettelossa, kun aineistolla on henkilötekijä:
Nystedt, Ursula (Jyväskylän yliopisto): Erityislapsiperheiden vertaistukiverkostot 2014 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2015-12-18). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. http://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3066
Lähdeviittaus kirjallisuusluettelossa, kun aineistolla on organisaatiotekijä:
Nuorisoasiain neuvottelukunta (Nuora) & Nuorisotutkimusseura: Nuorisobarometri 2015 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2016-01-22). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. http://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3085
Tekstin sisällä tulee viittauksessa mainita aineiston keruuvuosi sekä henkilötekijän tai sen puuttuessa tutkimusaineiston nimi:
Yli 80 % suomalaisista suomalaisista piti ilmastonmuutosta kokonaan tai pääosin ihmisen aiheuttamana (Ekholm et. al. 2006).
Noin neljäsosa suomalaisista ei kävele tai pyöräile päivittäin työ- tai asiointimatkoillaan (ISSP 2007: Vapaa-aika ja urheilu).
Käytetyt esimerkit sekä lisää esimerkkejä löytyy Tietoarkiston sivuilta.
Tutkimusdataan viittaaminen
Voit hakea ja selailla tietoja suomalaisessa tutkimusjärjestelmässä julkaistuista tutkimusaineistoista Etsimen avulla.
Voit aloittaa laajemman haun kansainvälisistä lähteistä etsimällä ensin relevanttia arkistoa tai säilytyspalvelua, jossa voit sitten jatkaa aineistojen hakua: Re3data eli Registry of Research Data Repositories on hakemisto, jossa voit selailla säilytyspalveluita tieteenalan, maan tai sisällön tyypin mukaan.
Voit myös hyödyntää viitetietokantoja, joihin haravoidaan aineistojen metatietoja säilytysarkistoista
Datajulkaisut sisältävät kuvauksen tutkimusaineistosta. Ne sisältävät mm. tiedot datan keruu- ja analyysimenetelmistä. Datajulkaisun avulla saa tutkimukselle lisää näkyvyyttä, ja sitä pidetään meriittinä samoin kuin tieteellistä artikkelia.
