Tutkimusdata ja datanhallinta

Miksi tutkimusdataa kannattaa jakaa?

Tutkimustieto kuuluu kaikille. Tutkimustieto sisältää sekä tutkimusjulkaisut että tutkimusdatan. Avoimesta tiedosta on hyötyä niin yksittäiselle tutkijalle, tiedeyhteisölle, tieteen rahoittajille kuin koko yhteiskunnalle.

Hyödyt tutkijalle

• Avoimiin julkaisuihin viitataan enemmän. Julkaisut, jotka sisältävät myös tutkimuksen tausta-aineiston, keräävät enemmän viittauksia kuin ne julkaisut, joiden tausta-aineisto ei ole saatavilla, ks. esim. artikkeli Opening research data contributes to the citations of related research articles: Evidence from Data in Brief (englanniksi).
•  Tutkija voi saada enemmän palautetta aineistostaan muilta tutkijoilta.

Hyödyt tiedeyhteisölle

• Avoimen, valmiiksi kerätyn aineiston käyttö nopeuttaa ja tehostaa tieteen tekoa. Jo kerättyä aineistoa voidaan käyttää uudelleen.
• Datan jakaminen parantaa aineiston säilyvyyttä tutkimushankkeen päätyttyä.
• Avoin saatavuus parantaa tutkimuksen innovatiivisuutta sekä verkostoitumista ja tutkijoiden tunnettuutta.
• Avoin data voi herättää uutta keskustelua tai uusia tutkimuspolkuja.

Hyödyt rahoittajille

• Rahoittajan on helpompi kohdentaa resurssejaan, kun tietää, mitä aineistoja on olemassa.
• Väärennöstä tai plagiointia epäiltäessä data on tarjolla arviointia varten.
• Rahoittaja voi huomioida tiedejulkaisujen lisäksi tutkijan ansiot aineistojen tuottamisessa.

• Mieti ja ota datan jakaminen huomioon jo tutkimushankkeen aloitusvaiheessa. Tässä auttaa mm. tutkimuksen  aineistonhallintasuunnitelman laatiminen.
• Mieti jo aloitusvaiheessa tutkimukseen liittyviä juridisia ja eettisiä kysymyksiä. Sopikaa tutkimusryhmässä siitä, kuka omistaa datan. Käytä apuna tarvittaessa tutkimuksen juridisia tukipalveluja (legal@utu.fi). Katso myös Tekijänoikeudet ja lisenssit -välilehteä.
• Ota huomioon myös rahoittajan ja julkaisijoiden mahdolliset vaatimukset.
• Jos aineistosi sisältää sensitiivistä aineistoa, pidä huoli, että julkaistessasi dataa se on anonymisoitu tietosuoja-asetuksen edellyttämällä tavalla ja tutkittavat ovat suostuneet datan avaamiseen. Katso lisää Tietosuoja-välilehdeltä.
• Mieti aineiston tiedostomuotoja ja nimeämiskäytäntöjä.
• Mieti, mihin aiot tallentaa tutkimusaineiston tutkimusprosessin loputtua.

Laadukas metadata on kuin tutkimuksen käyntikortti, jonka tutkija voi antaa tutkimuksestaan. Metadata sisältää tiedot datan

• nimestä
• tuottamisajankohdasta
• tuottajasta
• muodosta
• aiheesta
• käyttöoikeuksista.

Metadataan voi sisältyä myös koodien selityksiä, tietoa datan analyysista sekä itse tutkimusprojektista ja datan luojista. Erilaisia metadatastandardeja on olemassa useita, riippuen tiedostomuodosta ja tieteenalasta:

• Disciplinary Metadata / Digital Curation Centre DCC
• Metadata Standards Catalog / Research Data Alliance RDA
• General Research Data  / Digital Curation Centre DCC

Välineitä metadatan luomiseen ja käsittelyyn:

• Metadata tools  / Standford University Library
• Metadata - Index of tools / Research Data Alliance RDA
• Curation Tools and Services / ICPSR

Lisätietoa löytyy mm. Tietoarkiston aineistonhallinnan käsikirjasta ja Helsingin yliopiston kokoamasta ohjeistuksesta Making a research project understandable - Guide for data documentation. Myös MIT Libraries on koonnut metadatan luomiseksi hyviä ohjeistuksia.

Tutkimusaineistoja voi julkaista eri tavoin:

1. Data-arkistot mahdollistavat myös datan avaamisen. Katso lisätietoja säilytyspaikoista ja tiedekuntakohtaisista ohjeista sekä IT-palveluiden koostamasta listasta.
2. Metadatan kuvailuun ja avaamiseen tarkoitetussa Qvain-palvelussa.
3. Tutkimushankkeen omilla verkkosivuilla

Avoimella tutkimuspäiväkirjalla (Open Notebook Science) tarkoitetaan sitä, että tutkimusprojekti tehdään julkiseksi heti alusta alkaen. Avoin tutkimuspäiväkirja kertoo mm. aineistonkeruun vaiheista, mittaustuloksista. Tavoitteena on tutkimuksen läpinäkyvyyden varmistaminen.

• Open-Notebook Science -määritelmä (Wikipedia, englanniksi)
• Esimerkki: Avoimia tutkimuspäiväkirjoja Zenodossa (englanniksi)

Tutkimuspäiväkirjan voi jakaa esim. tavallisella verkkosivulla tai sosiaalisen median palveluissa. Dokumentteja voi jakaa esim. Turun yliopiston SeaFile-pilvitallennuspalvelun avulla. Katso ohjeet IT-palveluiden sivuilta.