Kulttuuriaineistot

• Turun yliopiston kirjasto sai sanomalehtiä vapaakappaleina 1919-2007.
• Kaikki Suomessa painetut lehdet paikallislehdistä suuriin päivälehtiin
• Sanomalehtiä on Turun yliopiston kirjastossa n. 2 kilometriä

Ota yhteyttä

Kirjaston henkilökunta vastaa mielellään aineistokyselyihin.

• kirjasto@utu.fi
• Raision sanomalehti- ja pienpainatepalveluiden yhteystiedot (painetut sanomalehdet 1919-2007): Kalustekatu 1 B, Raisio (Karttalinkki)
• Mikrofilmatut ja digitoidut Feeniks-kirjasto
• Digitoidut sanoma- ja aikakauslehdet tutkimuskäyttöön Turun yliopiston henkilökunnalle ja opiskelijoille (Tutkain-sopimus): lisätietoa kulttuuriaineistotyöasemat-oppaassa

Sanomalehdet ovat tulleet kulttuuriaineistoina Turun yliopiston kirjastoon vuodesta 1919 vuoden 2007 loppuun asti. Sanomalehdet kattavat kaikki suomalaiset lehdet suurista päivälehdistä pieniin paikallislehtiin. Lehdet ovat pääosin suomenkielisiä, mutta jonkin verran on ruotsinkielisiä lehtiä. Rintamalehdissä on myös venäjän- ja ruotsinkielisiä lehtiä.

Ennen vuotta 1919 ilmestyneet sanomalehdet on saatu pääosin lahjoituksina. Niitä on Raision kokoelmissa, mutta vanhimmat lehdet ovat Feeniks-kirjastossa. Lehdet löytyvät lähes kaikki Volter-tietokannasta hakemalla.

Ulkosuomalaiset lehdet muodostavat oman mielenkiintoiset kokonaisuutensa. Lehtiä USA:sta, Kanadasta, Neuvosto-Karjalasta ja Ruotsista. Lisätietoja ulkosuomalaisista lehdistä on kirjaston sanomalehtioppaassa.

Volter-tietokanta: Sanomalehtien tiedot ovat Volter-tietokannassa, josta voit myös varata lehdet käyttöösi.

Varaus: Lehdet ovat varastossa. Varaa lehti käyttöösi Volter-tietokannan kautta. Lehdet ovat käytettävissäsi seuraavana arkipäivänä klo 10 lähtien. Jos tutkit suuria määriä lehtiä, sinulla on mahdollisuus saada varastonkäyttölupa.

Kirjaston tiloissa käytettävät: Aineiston saa tutkittavaksi ja tallennettavaksi Raision asiakastilaan.

Tallentaminen: Painettuja lehtiä saa valokuvata tai skannata kirjaston käsiskannerila. Oma tietokone tai muistikku voi olla tarpeen.

Rajoitukset: Lehdet, joista on mikrofilmi Feeniks-kirjastossa tai jotka ovat vapaasti saatavilla Kansalliskirjaston Digi-palvelussa, annetaan luettavaksi vain poikkeustapauksissa. Ks. lisää mikrofilmatuista sanomalehdistä  Sanomalehtioppaasta.

Kansalliskirjasto digitoi jatkuvasti sanomalehtiä.

Vuosina 1771-1939 Suomessa ilmestyneet lehdet ovat vapaasti verkossa käytettävissä kokoteksteinä Digi-palvelussa

Osa vuoden 1939 jälkeen ilmestyneistä lehdistä sekä lehdet vuodesta 2017 eteenpäin ovat nähtävissä kulttuuriaineistotyöasemalla Feeniks-kirjastossa ja Arcanumin kirjastossa.

• ks. sijainnit ja käytännöt kulttuuriaineistotyöasemat-oppaasta
• Tutkain-sopimus: aineisto käytettävissä tutkimuskäyttöön Haka-tunnuksella omalla koneella.Ks. lisää Tutkaimesta Kansalliskirjaston sivuilta.

Mikrofilmit sijaitsevat Feeniks-kirjastossa.

• Mikrofilmejä on ostettu tietyistä lehdistä, ja niiden tiedot ovat Volter-tietokannassa

Tallentaminen: Mikrofilmejä voi tallentaa skannaamalla tai tulostamalla.

Varaaminen: Mikrofilmejä ei tarvitse tilata etukäteen, mutta laitteen voit varata käyttöösi Asio-varausjärjestelmän kautta. Verkkosivuilla on ohje Asio-varausjärjestelmän käyttöön.

Sanomalehdistä saa tietoja ja aineistoja tutkimuksiin, esimerkiksi

• sosiologit näkevät yhteiskunnan muutoksia
• kasvatustieteilijät voivat seurata koululaitoksen kehittymistä
• Suomen historian tutkijat löytävät tietoa paikallislehdistä paikallisista tapahtumista

Rintamalehdet eli rintamamieslehdet ovat Volterissa haettavissa: lista rintamalehdistä. Lehdet käsittävät sodan aikana vuosina 1939-1944 ilmestyneitä lehtiä, ja ne kertovat sekä rintaman että kodin tapahtumista. Lehdet oli tarkoitettu rintamalla oleville sotilaille.

• Mukana on pääosin suomenkielisiä lehtiä, joita on 47 kappaletta, esimerkiksi Aseveli ja Rannikkorintama. Myös ruotsinkielisiä, saksankielisiä ja venäjänkielisiä.
• Osa lehdistä on alkanut ilmestyä jo ennen vuotta 1939. Rintamamies-nimistä lehteä julkaisi Vapaussodan rintamamiesliitto, ja se ilmestyi vuosina 1930-1944. 1930-luvulla lehdessä oli juttuja mm. 1918 sodan muistelua, juttuja muissa maissa käydyistä sodista sekä vitsejä. Sodan aikanakin jutut käsittelivät muutakin kuin rintamaoloja, kuten lehdessä (8.9.1944) nimimerkki Uolevikin toteaa, että lehti oli tarkoitettu vapaahetkiin, jolloin ei halua ajatella taisteluja, sillä "taistelutaukojen aikana ajatus kulkee mieluimmin rauhallisimmille aloille".