Skip to main content

Kulttuuriaineistot

Faktaruutu

  

  • Turun yliopiston kirjasto sai sanomalehtiä vapaakappaleina 1919-2007.
  • Kaikki Suomessa painetut lehdet paikallislehdistä suuriin päivälehtiin
  • Sanomalehtiä on Turun yliopiston kirjastossa n. 2 hyllykilometriä

Yhteystiedot

Kirjaston henkilökunta vastaa mielellään aineistokyselyihin.

Mitä sanomalehtiä on?

Sanomalehdet ovat tulleet kulttuuriaineistoina Turun yliopiston kirjastoon vuodesta 1919 vuoden 2007 loppuun asti. Sanomalehdet kattavat kaikki suomalaiset lehdet suurista päivälehdistä pieniin paikallislehtiin. Lehdet ovat pääosin suomenkielisiä, mutta jonkin verran on ruotsinkielisiä lehtiä. Rintamalehdissä on myös venäjän- ja ruotsinkielisiä lehtiä.

Ennen vuotta 1919 ilmestyneet sanomalehdet on saatu pääosin lahjoituksina. Niitä on Raision kokoelmissa, mutta vanhimmat lehdet ovat Feeniks-kirjastossa. Lehdet löytyvät lähes kaikki Volter-tietokannasta hakemalla.

Ulkosuomalaiset lehdet muodostavat oman mielenkiintoiset kokonaisuutensa. Lehtiä USA:sta, Kanadasta, Neuvosto-Karjalasta ja Ruotsista. Lisätietoja ulkosuomalaisista lehdistä on sanomalehtiguidessa.

Sanomalehtien löytäminen

Volter-tietokanta: Sanomalehtien tiedot ovat Volter-tietokannassa.

Voit tilata  lehdet käyttöösi verkkosivujen lomakkeella

Painettujen sanomalehtien käyttö

Varastotilaus: Lehdet ovat varastossa. Tee varastotilaus ja lehdet ovat käytettävissäsi seuraavana arkipäivänä klo 10 lähtien. Jos tutkit suuria määriä lehtiä, sinulla on mahdollisuus saada varastonkäyttölupa.

Kirjaston tiloissa käytettävät: Aineiston saa tutkittavaksi ja tallennettavaksi Raision asiakastilaan.

Tallentaminen: Painettuja lehtiä saa valokuvata tai skannata kirjaston käsiskannerila. Oma tietokone tai muistikku voi olla tarpeen.

Rajoitukset: Lehdet, joista on mikrofilmi Feeniks-kirjastossa tai jotka ovat Kansalliskirjaston Digi-palvelussa, annetaan luettavaksi vain poikkeustapauksissa. Ks. lisää mikrofilmatuista sanomalehdistä  Sanomalehtioppaasta.

Mikrofilmatut lehdet

Mikrofilmit sijaitsevat Feeniks-kirjastossa.

  • Mikrofilmejä on ostettu tietyistä lehdistä, ja niiden tiedot ovat Volter-tietokannassa
  • Jatkuvasti tulevat kotimaiset suurimmat lehdet ks. lista sanomalehtiguidesta

Tallentaminen: Mikrofilmejä voi tallentaa skannaamalla tai tulostamalla.

Varaaminen: Mikrofilmejä ei tarvitse tilata etukäteen, mutta laitteen voit varata käyttöösi Outlook-kalenterin avulla, jos sinulla on utu-tunnukset. Muussa tapauksessa ota yhteyttä kirjasto@utu.fi

 

Digitoidut sanomalehdet

Kansalliskirjasto digitoi jatkuvasti sanomalehtiä.

Vuosina 1771-1929 Suomessa ilmestyneet lehdet ovat vapaasti verkossa käytettävissä kokoteksteinä Digi-palvelussa

Osa vuoden 1929 jälkeisistä lehdistä sekä vuosien 2017 ja 2018 lehdet on nähtävissä kulttuuriaineistojen työasemalla Feeniks-kirjastossa ja Teutorin kirjastossa.

Tutkimuksen lähteenä

Sanomalehdistä saa tietoja ja aineistoja tutkimuksiin, esimerkiksi

  • sosiologit näkevät yhteiskunnan muutoksia
  • kasvatustieteilijät voivat seurata koululaitoksen kehittymistä
  • Suomen historian tutkijat löytävät tietoa paikallislehdistä paikallisista tapahtumista

Esimerkki: rintamalehdet

Rintamalehdet eli rintamamieslehdet ovat Volterissa haettavissa: lista rintamalehdistä. Lehdet käsittävät sodan aikana vuosina 1939-1944 ilmestyneitä lehtiä, ja ne kertovat sekä rintaman että kodin tapahtumista. Lehdet oli tarkoitettu rintamalla oleville sotilaille.

  • Mukana on pääosin suomenkielisiä lehtiä, joita on 47 kappaletta, esimerkiksi Aseveli ja Rannikkorintama. Myös ruotsinkielisiä, saksankielisiä ja venäjänkielisiä.
  • Osa lehdistä on alkanut ilmestyä jo ennen vuotta 1939. Rintamamies-nimistä lehteä julkaisi Vapaussodan rintamamiesliitto, ja se ilmestyi vuosina 1930-1944. 1930-luvulla lehdessä oli juttuja mm. 1918 sodan muistelua, juttuja muissa maissa käydyistä sodista sekä vitsejä. Sodan aikanakin jutut käsittelivät muutakin kuin rintamaoloja, kuten lehdessä (8.9.1944) nimimerkki Uolevikin toteaa, että lehti oli tarkoitettu vapaahetkiin, jolloin ei halua ajatella taisteluja, sillä "taistelutaukojen aikana ajatus kulkee mieluimmin rauhallisimmille aloille".