Skip to Main Content
Turun yliopisto

UTUGradu

Tekijänoikeudet ja julkaiseminen

Julkisessa oppilaitoksessa laadittu ja tutkintotodistuksen saamiseen johtanut opinnäytetyö on julkisuuslain mukaan viranomaisen asiakirja, joka on julkinen ellei muutoin ole erikseen säädetty (Suomen perustuslaki 12.2 §julkisuuslaki 1 §).

Lisäksi julkisuuslaki määrittelee millaisia tietoja sisältävät viranomaisten asiakirjat ovat salassa pidettäviä. Salaisia ovat mm. asiakirjat, jotka sisältävät tietoja liike- tai ammattisalaisuuksista ja sellaiset, jotka koskevat opinnäytetyön tai tieteellisen tutkimuksen suunnitelmaa tai perusaineistoa (24 §). Opinnäytetöissä salassa pidettävät tiedot tulee jättää tausta-aineistoon.

Opetusministeriön antaman ohjeen (2/500/2004) mukaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tulee huolehtia siitä, että opinnäytteisiin ei sisällytetä salassa pidettävää aineistoa, ja että opinnäytteet ovat julkisia heti hyväksymisen jälkeen. Palauttaessasi opinnäytteesi tarkastettavaksi, sinun tulee valita, missä laajuudessa opinnäytteesi tulee saataville verkkoon.

Mikäli valitset avoimen julkaisutavan, hyväksytty työsi julkaistaan kokotekstinä UTUPub-julkaisuarkistossa, jossa se on avoimesti kaikkien saatavilla. Opinnäytteesi saa pysyvän urn-osoitteen, jota on helppo jakaa, ja siihen on helppo viitata (esim. ansioluettelossa).

Mikäli valitset rajatun julkaisutavan, työsi  metatiedot (mm. tekijä, nimeke, hyväksymispäivämäärä, oppiaine- ja yksikkö-/tiedekuntatiedot) ja tiivistelmäteksti tallennetaan avoimesti näkyviin UTUPub-julkaisuarkistoon. Kokoteksti on kuitenkin luettavissa ainoastaan Turun yliopiston kirjaston yksiköissä sijaitsevilla UTUPub-työasemilta.

Huom. Mikäli kyseessä on esim. artikkelityö: varmista, että artikkelin julkaiseva lehti sallii opinnäytteen/artikkelin julkaisemisen UTUPub-julkaisuarkistossa opinnäytteenä/osana opinnäytettä. Tällaisissa tapauksissa kannattaa keskustella asiasta työn ohjaajan kanssa.


Lisää tietoa:

Opinnäytetyöt ja tietosuoja: Tietosuojavaltuutetun toimisto 27.7.2010

Tekijanoikeus.fi: Oppilaitoksille ja kaikille kansalaisille suunnattu verkkopalvelukokonaisuus, josta löytyy tietoa tekijänoikeuksista, Suomen tekijänoikeusjärjestöistä ja saatavilla olevasta opetusmateriaalista.

Opetus- ja kulttuuriministeriön www-sivut tekijänoikeudesta

 

Sitaatit ja kuvat


Tekijänoikeuslain mukaan julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa (22 §). Hyvällä tavalla tarkoitetaan, että siteerausta käytetään tarkoituksenmukaisesti, oman luomistyön apuna ja esimerkiksi jonkin asian havainnollistamiseen.

Sitaattien sallittu laajuus ja käyttötapa määräytyvät tapauskohtaisesti teoslajista riippuen. Sitaatteja ei saa hyödyntää uuden teoksen osatekijöinä eikä myöskään asiayhteydestä irrallaan.

Tekijänoikeuslain 11 §:n 2 momentin mukaan siteerattaessa on tekijän nimi ja lähde mainittava siinä laajuudessa ja sillä tavoin kuin hyvä tapa vaatii. Opinnäytetöissä sitaattien ja lähteiden merkitsemistapaa säätelee lisäksi mahdolliset oppiainekohtaiset ohjeistukset.

Sitaattioikeutta ei ole rajoitettu tiettyihin teoslajeihin tai tekniikoihin.

Taideteoksen tai valokuvan käyttäminen sitaattina opinnäytetyössä

Tekijänoikeusneuvosto on lausunnossaan 2002:16 todennut, että kokonaisen kuvan ottamiseen sitaattina sitaattioikeutta koskevan säännöksen (22 §) perusteella voidaan suhtautua pidättyvästi.

Sen sijaan julkistetusta julkisella paikalla sijaitsevasta taideteoksesta saa itse ottaa valokuvan tieteellisen tai arvostelevan tekstin yhteyteen (25 §), kun kuva liittyy oleellisesti tekstiin ja sitä käytetään havainnollistamaan tai selventämään tekstiä.

Muiden ottamia valokuvia ei opinnäytteessä saa hyödyntää ilman lupaa (1 §49a §).


Missä menee sallitun sitaatin raja, voiko esimerkiksi kokonaisen kappaleen tai runon siteerata opinnäytteeseen?

Sitaatin sallittu laajuus määräytyy tapauskohtaisesti. Kun siteerausoikeuden muut edellytykset täyttyvät, eli lainattava teos on julkistettu ja lainaus muutoin hyvän tavan mukainen (tekijän nimi ja lähde mainitaan, lainausta ei käytetä mainos- tai markkinointitarkoituksiin, lainattavalla teoksella on asiallinen yhteys lainaavaan tekstiin), määrittelee lainauksen tarkoitus sen sallitun pituuden. Lainauksen tulee antaa oikea kuva alkuperäisestä teoksesta, jonka vuoksi esimerkiksi liian lyhyt lainaus voi olla harhaanjohtava ja siksi vastoin hyvää tapaa.

Kokonainen runo käsitetään kirjalliseksi teokseksi, joten sen siteeraaminen kokonaisuudessaan ei täytä sitaattioikeuden määritelmää.

Julkistetusta runosta voi sen sijaan siteerata osan, kun osa liittyy asiayhteyteen ja sen laajuus on tarkoituksenmukainen. Myös tähän yhteyteen tulee merkitä lähdetiedot.

Jos kirjailijan kuolinvuodesta on kulunut 70 vuotta, ovat tekijänoikeudet rauenneet. Käännöskirjallisuudessa tulee huomioida myös kääntäjän tekijänoikeus, joka riittävän omaperäisissä käännöksissä on sama kuin alkuperäisellä kirjoittajalla.


Tekijänoikeudenalaisen aineiston käyttö opinnäytetyössä on luvanvaraista. Tällaista aineistoa ovat mm. erilaiset valokuvat, piirrokset, kartat ja valokuvat (Tekijänoikeuslaki 1 §49a §)

Sen sijaan julkistetusta julkisella paikalla sijaitsevasta taideteoksesta saa itse ottaa valokuvan tieteellisen tai arvostelevan tekstin yhteyteen (25 §), kun kuva liittyy oleellisesti tekstiin ja sitä käytetään havainnollistamaan tai selventämään tekstiä.

Lupien hankkiminen

Aloita lupien hankkiminen hyvissä ajoin, mielellään jo siinä vaiheessa kun löydät kuvan jota haluat käyttää opinnäytteessäsi. Mikäli et saa vastausta lupapyyntöön tai vastaus on kieltävä, jätä kuva pois työstäsi.

Luvan pyytäminen

Luvan pyytämisen voi aloittaa yleensä ottamalla yhteyttä kustantajaan.

Useimmat kustantajat tarjoavat palvelun, jonka avulla luvan voi pyytää ja sen saa välittömästi, esimerkkinä RightsLink. Mikäli tällainen palvelu on tarjolla, käytä ensisijaisesti sitä. WWW-sivuilla olevista kuvista, joita ei ole erikseen merkitty tekijänoikeustiedoilla, voit ottaa yhteyttä sivuston webmasteriin.


Saako opiskelija ottaa opinnäytetyöhönsä kuvia, taulukoita tai kaavioita eri lähteistä lupaa kysymättä? Valokuvia tai muita teoskynnyksen ylittäviä kuvia tai selittäviä piirroksia käyttäessä on pyydettävä lupa kuvaajalta, kuvan tekijältä tai julkaisijalta ja kuvan ohessa on mainittava, että kuva on mukana tekijän tms. luvalla.

Mikäli teoksen tekijän kuolemasta on kulunut yli 70 vuotta, ovat tekijänoikeudet vanhentuneet ja kuvaa voi käyttää ilman erillistä lupaa.

Teoskynnyksen alittavaa kaaviota tai taulukkoa voi käyttää kun alkuperäinen tekijä ja lähde mainitaan.

 

Milloin teoskynnys ylittyy? Tekijänoikeus ei suojaa tietoa tai ideoita vaan ilmaisumuotoa. Yleensä teoskynnyksen ylittymisen vaatimuksena on ilmaisun itsenäisyys, omaperäisyys ja luovuus. Vaikka nämä kriteerit eivät ylittyisi, voi teosta suojata tekijänoikeuden lähioikeudet, näin esimerkiksi valokuvissa.

Yleensä tekniset piirrokset, taulukot ja kaaviot eivät ylitä teostasoa, mutta hyvään tieteelliseen käytäntöön usein kuuluu luvan kysyminen myös näissä tapauksissa. Alkuperäinen tekijä ja lähde on mainittava myös teoskynnyksen alittavia kuvia käytettäessä.

Lisätietoa teoskynnyksen ylittymisestä löytyy Tekijanoikeusneuvoston lausunnosta 2012:1.

 

Pitääkö karttakuvien käyttämiseen olla lupa? Karttojen käyttämiseen opinnäytetyössä tulee olla lupa. Esimerkiksi Maanmittauslaitos ilmoittaa www-sivuillaan karttojensa käyttöehdot. Jos kartta-aineiston käyttöehdoissa mainitaan, että kartat ovat vapaasti käytettävissä, on lähde silti mainittava.

Jos piirrän itse vastaavan kuvan/kuvion, tarvitsenko silloin lupaa alkuperäiseltä tekijältä?

Kyllä tarvitset, mikäli alkuperäinen kuva/kuvio ylittää teoskynnyksen, sillä kuvan piirtäminen alkuperäistä mallia noudattaen on kappaleen valmistamista johon on pyydettävä lupa. Jos sen sijaan piirrät kokonaan uuden kuvan, jota ei voi yhdistää alkuperäiseen, lupaa ei tarvita.

 

Lisää kuvien tekijän- ja käyttöoikeuksista löydät ImagOA-oppaasta.